Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Suomalaiž-ugrilaižed sarnaližed henged nügüd’ eläba Internetas-ki
Source:
Kodima. № 6, 2016, p. 7
Suomalaiž-ugrilaižed sarnaližed henged nügüd’ eläba Internetas-ki
Veps
New written Veps
Ked oma ”čahlikad”, ”Kudim-Oš” da ”Šundi–mundi”, tedištiba adivod, kudambad tuliba Venäman Suomalaiž–ugrilaižiden mifoiden da sarnoiden henged–vändon prezentacijale. Se mäni 2. kezakud Siktivkaras, Venäman suomalaiž–ugrilaižen kul’turkeskusen erištos.
Vänd Internetas om Venäman suomalaiž–ugrilaižen kul’ turkeskusen unikaline projekt. Ende siš oli pästtud vaiše kirjoid, diskoid videomaterialoidenke.
Korktas arvosti interaktivišt vändod Suomalaiž–ugrilaižiden rahvahiden konsul’tativižen komitetan pämez’ Valerii Markov. Hän homaiči, miše Komi–valdkundas oli tehtud jo diskoid komifol’kloran hengidenke, no mugošt projektad, mitte ühtenzoitaiži kaikid suomalaiž–ugrilaižid rahvahid, ei olend. Mugažo hän sanui, miše ningoine vänd tuleb mel’he nügüdläižile lapsile, kudambad navediba kävutoitta elektronižid ladehid, muga nimitadud gadžetoid, jogapaiväižes elos.
Projektan istorijas starinoiči Kul’rurkeskusen varapämez’ Aleksandra Bušujeva: ”Erasid vozid tagaze meiden sebranik, Siktivkaran universitetan opendai Jelena Ostapova tarjoiči meile idejan – tehta vändon komisarnoiden hengiš. Necen idejan mö todenzoitim eloho surembas projektas. Mö radoim napernas ristituidenke Venäman regionoišpäi männuden voden sügüzespäi zavottes”.
Sädi vändon kogonaine tedomahtokahiden ristituiden jouk. Kaikid kuvid da dizainad tegi tetab taidehpirdai Margarita Bellon. Ivan Čurakov, tehnine mastar’, pani kuvid elektronižehe vändoho. Vändon sädai da toimitai om Kul’turkeskusen tedoerišton ohjandai Anna Baženova.
Mitte sarnaline heng linneb vändos kaikuččes rahvahaspäi pätiba tedomehed, fol’kloran tedajad Venäman regionoišpäi. Hö vaumičiba melentartuižid tedoid hengiš. Fol’kloran tedajan Komi–valdkundaspäi oli etnograf, fi lologižiden tedoiden kandidat, Kul’turkeskusen radnik Oleg Ul’ašov. Hän starinoiči, mikš valiči vändon täht Jirkap–mecnikan. Tedomez’ johtuti, miše ezmäižed suksed mirus oli löutud Sindo–järvenno, mitte sijadase Komi–valdkundan Kn’ažpogostskijan rajonas. Rahvahan veroiden mödhe neche järvehe upsi Jirkapan suks’. Sen ližaks, nene oma komilaižiden sündutandtahod. Oleg Il’ašov sanui, miše toižiden rahvahiden henged, mičced mülüiba vändoho, mugažo om oikti valitud. Sikš ku niid valičiba tedajad mehed, a kaikutte tedai mez’ henges igäks jäb lapsen.
Hengen vändon täht vepsän rahvahaspäi valiči Ol’ga Žukova, Karjalan Kelen, literaturan da istorijan institutan radnik, hüvä vepsän kul’turan tedai. Ol’ga meletab, miše ühten kaikiš tutabambiš hengišpäi vepsän rahvahan fol’kloras om mecan ižand – mechine.
Interaktivižes vändos om ezitadud Venäman suomalaižugrilaižiden rahvahiden sarnoiden da mifoiden 19 henged. Vändnikoile tarjoitas mujutada mittušt taht henged, valita hänen täht oiktan atributan, lugeda tedoid siš. Mugažo voib kerata mozaikan, miččel om kuvatud kaik henged. Ühthine kuva, miččel henged seižuba ümbri pažagas, om Venäman rahvahiden sebrastusen simvol.
Mujutada suomalaiž–ugrilaižid hengid nügüd’ voib kaikutte tahtnik. Vänd om joudajas päzutandas fi nnougoria.ru-internet-lehtpolel. Sen ližaks, diskad vändonke oigetas kaikiden Venäman regionoiden kul’tur–, taideh– da openduzorganizacijoihe.