Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Valentina Rogozina. Veroiden Tedolang
Valentina Rogozina
Veroiden Tedolang
Veps
New written Veps
KAZVAB
LAPS’ , BESEDALE TULEB
Rahvahas pagištas : ”Sündutada last om pol’ radod , a kazvatada om kogonaine rad .”Om tozi-ki muga : kuni laps’ om vagahaine , hänele vaiše mam om tarbhaine , a ku tegese lapseks , siloi kanz tarbhaižen tegese .Kaik kanznikad abutaba kazvatada last .
A völ ristitud saneliba muga : ”Pen’ laps’ - oma pened holed , sur’ laps’ – ka holed-ki sured oma ”.Enččiš perehiš oli äi lapsid .Naku oli-ki mugoine hol’ – kut kazvatada priha - da neidižlapsid .Lugetihe muga : “Priha kazvab da naileb , ka naižen pert’he elod tob , a neižne mehele mäneb – ka elod ičezenke vöb .”
Naku i pidi nevoda lapsile da opeta heid , kut pidab eläda , da mikš pidab vanhembid kundelta .
Kazvaba neičukaižed da prihaižed , tuleb himo besedale mända , naku mamoi da tatoi pästaba besedale , vaiše neiččile radod andaba : ”Besed besedoiče , a nel’l’ värtinad kezerda !”.Prihoile oli kebnemba , rata besedal ei tarbiž olend , vaiše pidi nevest ičeleze valita , a sen täht pidi kacta kut neiččed radoiba .Norembad neičukaižed ištuiba kožližidenke da kezerziba , a vanhembad – pajatiba pajoid , kargaižiba .A miše kodiš ei lajižigoi , pakičiba norembid sizarid vai susedneiččid kezerta heiš taguiči .Naku muga vanhembišpäi norembad-ki openzihe besedoitas .Mamad da tatad pidiba hol’t ičeze lapsiš , a besedale pästliba : ”Pen’ laps’ – lapsen kündled , a sur’ laps’ – maman kündled .”Sen täht oli ende mugoine sanutez : - “Prihalapsele lahjoiče kirvez , a neidižlapsele – kožal’ .”
Besedoiden täht ende valitihe suren pertin , kus eli leskak vai üksjaine mamš .Pidab sanuda , miše besedad tobjimalaz oliba tal’vel , kezal oli äi kodiradoid da heinäntego , ei olend aigad kävuda besedale .
Sid’ valitihe pertin , neiččed puhtastiba sidä , a prihad sel’gitiba lunt pertinno , da haugoid toskeliba .Tal’vel om vilu ištta pertiš , konz verai kaiken avoitelese ühtes uzidenke besednikoidenke .
Erašti besedale tuliba nored lapsitomad naižed , vaiše peneks pordoks , kacmaha ičeze sizarid .A muite besednikad oliba jaganus kahtehe joukuhu : aigvoččed neiččed da prihad da norikaižed neičukaižed da prihaižed (ned völ opendelesoiš tehtas besednikoikš ).
Nored besednikad tobjimalaz ištuiba da kacuiba kut pidab ičtaze vedäda besedal , toižin sanuda – openzihe .A besedale pidi vaumitas : sobdas čomihe sädoihe , plet’t’a kosihe čomad lentad , räcnihe pidi ombelta kruževoid , miše näguiži čoma neižne .Kerdale neiččed otliba vanhad paikad vai ezipaikad , levitiba sädoile , ved’ konz kezertas , pästrikod lankteba sädole , sen täht ezipaik varjoiči reduspäi puhthan soban .
Völ oli üks’ azj : svetud ende pertiš ei olend i pidi ištta säresidenke , möhemba jo oliba kerasinlampad .No neiččiden hoikad sormuded lämoita mujiba kut pidab kezerta , langale pidi olda hoikan .Naku muga käzimujegel kezerziba neiččed langan , kelle mitte tarbiž oli .Oli mugoine vanhembiden sanund : ”Gul’aida – gul’ai , a ičeiž rad mušta ”.Vanhembad neiččed oliba jo vaumičenuded kezerdusen , ka koukuižel kudoiba kruževad , kruževoid pidi sidoda äjan , miše vaumita sajaks .Äjan neiččed kudoiba kruževoid sajale , käzipaikoiden čomitesid , liphaižiden päle katajid .Oli radoid sormiden täht .Neiččed ištuiba da radoiba , a prihad kacuiba neiččiden radoid da valičiba nevestoid ičeleze .Naku kaikuiččel oli ičeze rad .
MIDÄ ED TEGE ČOMUDEN TÄHT ...
Mehele pidi mända aigemba , ika norembad neiččed valičeba prihoid , muga rauhembad neiččed vaumičihe besedaks .Sobad valičiba parembad , bantad tegiba hibusihe , mujutiba nogel kulmad , hosiba modpoliškod rusttoikš .Neiččed voidiba hibused siledoikš kandatesel : vähäižen kandatest otiba kämnele , hosiba kämned toine toižehe , jäl’ges käzil voidiba hibused .Siloi hibused kosaspäi ei lähtkoi , kos linneb siled , ka i hibusid tundub enamba .Huled pidi hijoda jäpurahal , siloi ned pit’kha linneba rusttad pertiš , vaiše jäl’ges huliden nahk haukteleb i linneb kibed , da midä ed tege čomuden täht .
Miše ozutada kaik ičeze čomut , neiččed erazvuiččin pletiba kosadki .Kel hibused oma sagedad , sille i gor’ad ei ole , pleti kut taht , kaiken hüvä om .Kel hibused oma harvad , kos linneb hoik , a om taht ozutada čomad hibused , sen täht välläšti plet’t’ud kosan rohkotadas , muga tegese kos sanktaks .Völ kovašti vöttihe , miše näguiži vösija .Ende sarafonad neiččil oliba pit’käd , ka ed homaiče ühtnägoi om-ik neižne kapos vai om lihav .
Tuleb läm’ keza , tob enamba radod , tuleb heinäntegon rad ehtahasai , marjoiden keraduz , ližaneb erazvuiččid kodiradoid .Vaiše ehtad kaik norišt varasti , siloi voib lebaitas , pajatada pajoid , kargaita .No pidab sanuda , miše kogonaine päiv olda irdal da rata pal’hil jaugoil , ei anda nahkale čomut .Sen täht kevädel i kezal neiččed voidiba jaugad da käded savel .Voib otta todesišt saved , ku om , ka paremba vauktad , tehta nozolad i necil nozolal pidi voita jaugad da käded .Savi kuivab , a jäl’ges vaiše vedel pesta , naku om todesine hibjan čomitez .Nahk tegese sel’ktaks , puhthaks , pehmdaks , neidiš om vaumiž mända besedale .Ninga modon-ki voidiba , miše vauktemb olnuiži .
SAVINOZOL
Pidab otta kahmal saved , segoitada sidä vedes , ližata üks’ luzik kandatest , jäl’ges voita hibjpalad kus om kuiv , ahavoičenu nahk .Pidab varastada , konz savi kuivab , pidäda pordoižen i pesta vedel (voib pestas lämäl , a voib i vilul vedel ).Nahk tegese pehmdaks i siledaks .
Pidab sanuda , miše sädoid da sobid oli vähän , ei ku nügüd’ , em tekoi midä päle panda .Naku sobid oli vähän , kaikil oli himo olda puhthan .Muga sobad-ki oli tehtud äikerdaižikš .Ozutesikš , päiväs soba higostub , a higo murendab soban , naku min täht sobad ombeltihe muga : kaimloiden aluižed palad voili erigoitta sobaspäi , ombelta sen sijale toine , uz’ pala .Nece uzištuz lujas hüvin varjoiči sobad .Palad oliba vaumhikš tehtud , tuleb aig vajehtada , neglan kädehe i kaik om vaumiž .Prihoil higospäi mureniba ei vaiše kaimolpoled , ka harjosed-ki .Necen azjan täht mugažo oli vaumitud palad .Naku muga vajehtihe soba , vai toižin sanuda uzištihe .Pidab sanuda štanoiden polhe-ki : perskused lujas pigäi hijose i rebineba , mugomad ližapalad oli štanoiden-ki uzištusen täht tehtud .
Voib ližada völ sidä , miše enččed ristitud oliba lujas melekahad da tarkad .Hö mahtoiba kožuda toine toiženke , rata i leboiteldas da veseldas .A mahtamik mö nügüd’ ninga eläda : eläda londusenke mirus ?
Veroiden Tedolang
Veps
New written Veps