Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Eläm ühtes čomas mirus

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Maria Košeleva, Kodima. № 8, (2016), p. 3

Eläm ühtes čomas mirus
(Vepsian)

Kaiken mirun igähižiden rahvahiden muzik, taideh, teatrda kargud, noriden lager’, vastused da mastar’-klassad artistoidenke, lapsiden festival’, seminarad, fil’moiden kacund da literaturkaik nece om Riddu Riđđufestival’, mitte jogahižel vodel vedetas pohjoižes Norvegian mas, penes Manndalenküläs. Täl kerdal se mäni 14.-16. heinkud.
Edel ku starinoita siš, kut nece azjtego mäni täl vodel, johtutam vähäižen sen istorijad. Kut äjil-ki igähižil rahvahil XX-voz’sadan lopus Norvegian saamelaižed aktivišti kaičiba ičeze oiktusid, sen aigan saamelaine kel’ tegihe Norvegian pohjoižpolen Kaf’ord (norv. Kåfjord)-kommunan toižeks oficialižeks keleks. Noriden saameleižiden jouk saamelaižiden kundaližiden sebroiden abul 1991. voden lopus tegiba Norvegian randištsaamelaižiden kul’turan festivalin.
Hilläšti nece festival’ tegihe pohjoižen igähižiden rahvahiden festivalikš: programmaha ühtniškanziba toižed-ki rahvahad. Voziden sirttes festivalihe tuleškanziba kaiken mirun igähižiden rahvahiden kul’turan ezitajad, mi jatktase nügüdehesai-ki.
Tobjimalaz festival’ vedetas heinkun keskes da jatkub koume päiväd. Paiči čomad muzikad festivalin adivod voiba kävuda möndsijaha, kus mödas erazvuiččiden rahvahiden tradicionaližid sädoid, čomitesid, vändimid da äi tošt. voiba tundištadas toižiden rahvahiden kul’turanke kactes melentartuižid fil’moid, koncertoid, karguid, mändes erazvuiččihe tarbhaižihe eskai politižihe mastar’-klassoihe, voib tulda miččen-se rahvahan tradicionaližehe kodihe da mujada sen rahvahališt sömišt. Ühtel sanalfestivalil om kaik, miše hüvin tundištadas rahvahiden kul’turanke.
Om völ üks’ tarbhaine da tärged azjfestivalil kaiken igän tehtas lapsiden da noriden lagerid. Niiden täht kaiken aigan om lujas melentartuine programm, sikš niken norištospäi ei tule festivališpäi hubas meles. Nored el’gendaba, kut om hüvä olda igähižen rahvahan ezitajan, kut äi om rahvahid meiden mirus, kut äi azjoid voib tehta ičeze rahvahan kul’turan kaičendan da kehitoitandan täht.
Täl kerdal festivalil oliba saamelaižiden ezitajad Venämaspäi, Norvegiaspäi, Suomespäi da Ročinmaspäi, mugažo paiči saamelaižid oliba vepsän, nencoiden jukagiriden ezitajad Venämaspäi, Kanadan da Grenlandian igähižed rahvahad. Se oli lujas läm’, melentartuine da tarbhaine aiganmänetand. Ezmäine päiv oli joudajan, kaik ristitud voiba tundištadas toine toiženke, kacta sijad da kävelta čomiden korktoiden mägiden keskes. Toižel päiväl zavodihe iče programm, homendesel oliba melentartuižed mastar’- klassad. Ezmäižel päiväl ned oliba kuti teoretižed, norišt pagiži ičetundmusen polhe, starinoiči mi nece om, kut kehitoitta necidä, kut tarbiž kaita ičeze rahvast da mitte situacii igähižidenke rahvahidenke om heiden eländsijoiš. Toižen päivän mastar’-klassal norišt openzihe pajatamha saamelaižid joikid, tedišti äjan joikiden istorijan polhe da siš, kut oikti tarbiž pajatada niid. Se oli lujas melentartušt, sikš ku kaik pajatiba, se abuti kaikuččele rižada ičtaze joudajan. Koumanden päivän norišt mugažo kargaiži da pajati, no sil kerdal Maija-rahvahan pajoid da karguid. Se oli ilokast, jogahine ristit ladi väta Maijan rahvahan vändimel vai pajatada pajod, vai eskai kargaita pažagas ümbri. Kaik nagroiba da jagoihe toine toiženke hüväl melel da elovägel.
Lujas suren spasibon tarbiž sanuda kaikile festivalin tegijoile, sikš ku mugoižed azjtegod abutaba ristituile el’geta ked oma, tundištadas rahvahiden kul’turanke da elonke, levenzoitta ičeze tedod. Čoman pohjoižen londusen keskes, hüvidenke da melentartuižidenke ristituidenke om mugoine hüvä voimuz täuttas elovägil, tüništuda da sada äi ilokahid melid, el’geta, miše kacmata erazvuiččihe rahvahuzihe kaik olem ühthižed, kaik eläm ühtes čomas mirus!