Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Uziden vägidenke udhe openduzvodhe

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Galina Baburova, Kodima. № 9, (2016), p. 1, 4

Uziden vägidenke udhe openduzvodhe
(Vepsian)

Openduz: Täl vodel Šokšun školha ezmäižehe klassaha tuli opendamhas viž prihašt da üks’ neičukaine. Jo necil openduzvodel opendaškandeba vepsän kel’t.
Täl vodel Kodiman radnikad pätiba olda Tedoiden päiväl Šokšun školan openikoil. Šokšun školas pit’kha ei olend vepsän kelen opendajad. Jäl’gmäižiš voziš heid sigä vajehtihe koume mest. Täl vodel školha mäni opendamhas 77 openikad, heišpäi ezmäižehe klassahakuz’ last. Kut nügüd’ oma azjad Šokšun školal, mil se eläb, naprim sel’genzoitta tundištades školan radnikoidenke.
Šokšhu läksim Petroskoišpäi nügüdläižen vepsän kelen opendajanke Kristina Strelkovičanke. Kristina lopi Petroskoin universitetan, kus hän openzi suomen da vepsän kel’t. Opendusen aigaspäi hän tahtoi tehtas opendajaks. Muloi Kristina vedi Petroskoiš vepsän kelen kursid. Pidab homaita, miše hän sid’-žo tuli mel’he kursiden openikoile.
Necen voden augotišes Kristinale taritihe tehtas opendajaks Šokšun školas. Enččile vepsän kelen opendajale L’udmila F’odorovna Aleksejevale oli jüged tuleskelda külähä lidnaspäi urokoile. Paiči sidä, kevädel om äi radoid kezapertiš, ei ole voimust ehtta kaiktäna.
Sikš sulakuspäi zavottes Kristina Strelkovič tuli Šokšun školaha vepsän kelen opendajaks. Kaks’ kerdad nedališ Kristina ajaleb külähä urokoile, erašti paksumba-kiku tarbiž pätta miččid-ni openduzazjoid. Hot’ opendajan rad om jo tutab Kristinale, hän lujas holdui ezmäižel openduzpäiväl.
Tuldes Šokšhu, nägištam čomitadud školan. Läz školad jo keradaškanzihe kazvatajad lapsidenke. Lapsed oma čomiš sädoiš, änikkirbidenke käziš. Änikkirbid oma toižed, ei kut lidnalaižil openikoil. Päazjan ned oma holiš linmal kazvatadud. Mugoižed änikod änikoičeškandeba kezan lopus, konz il’m om jo sügüzline i kaik ümbri vaumičese jo sügüzeks.
Lämäs meid vasttab Šokšun školan pämez’ Nina Nikolajevna Koren’kova. Hän ozutab meile školad da starinoičeb školan elos.
Škol om vanh. Sille, kut toižile-ki Änižjärven vepsläižile školile muloi täudui 210 vot. Om tetpas, miše vepsän kelen opendamine sigä oli vodel 2006, no ei pit’kha. Sid’ vepsän kelen urokoid ei olend enamba seičemed vot. Vodel 2013 universitetan jäl’ghe Šokšun školha tuli Anastasia Konošenko, no mugažo ei radand sigä lujas pit’kha. Sikš ku Anastasia läksi elämaha Šoutjärvehe da zavodi sigä opeta lapsid vepsän kel’he. Anastasiad vajehti L’udmila Aleksejeva. No hän-ki radoi sigä vaiše voden.
Situacii vepsän kelen urokoidenke oli lujas jüged Šokšun školan täht. Pämez’ holduiku ei linne löutud opendai, ka necidä radsijad voib kadotada. A pörtta vepsän kelen opendajan stavkad tagaze linneb jügedas. Oliži lujas žal’, ku vepsläižiden tradicionaližel eländtahol ei linne vepsän kelen opendamišt.
Nece om hüvä, miše nügüd’ oma ristitud, nored specialistad, kudambad hökkähtaba ajada külähä radole.
Kristina sanub: ”Minei om mel’he Šokš-külä da rad školas. Külähižed lapsed oma ani toižed, mi lidnalaižed. Ku Šokšus oliži rad minun mužikan täht, ka surel tahtol eläižim sigä”.
Nina Koren’kova sanub, miše školan radnikkundal om surid toivoid Kristinaha. Nor’ opendai tuli mel’he lapsile. Pidab sanuda, miše Kristina opendab lapsid 1.-6. klasshasai. Augotižškol da lapsiden päivkodi sijadase Kvarcitnijas. Keskškol om Šokšus. Lapsid Kvarcitnijaspäi vedetas sömha Šokšhu avtobusal. Školas toivotas, miše pigai vepsän kelen opendamine linneb vanhembiš-ki klassoiš.
Školan pämez’ om mugošt mel’t, miše vepsän kelen opendamine om tarbhašt sigälaižile openikoile. Kazvatajiden enambišt om ihastusiš, miše heiden lapsed opendaba vepsän kel’t. Eskai toižiš maišpäi tulnuzile ristituile ei linne liigaks teta uden eländtahon kel’t da kul’turad. Om-ki kazvatajid, kudambad meletaba, miše ližaurok školan programmas telustaškandeb heiden lapsile. No, kut sanub Nina Koren’kova, eskai nene ristitud sid’, aigan sirttes, kitäba školad tedoiden samižes, ved’ nikenele ei telusta teta völ üks’ vai kaks’ kel’t kodikelen ližaks. Muga-žo meletab nor’ vepsän kelen opendai Kristina Strelkovič. Hän iče tuli opendamhas Petroskoihe Murmanskan agjan Kirovsklidnaspäi. Edel opendust universitetas hän ei tedand vepsläižiš da vepsän keles nimidä. Kristina sanub, miše toižen rahvahan kelen tedo abutab ristituile kehitoittas, levenzoitab ristutuiden tedoid ümbärdajas mirus, andab tošt kacundad eloho.
Praznik zavodihe irdal läz školad. Kacmata vihmakahaze kezaha sügüzen ezmäine päiv oli päipaštokahan. Päiväine da lapsiden muhud lämbitiba südäimid da lahjoičiba hüväd mel’t. No oli il’mas mitte-se toine-ki tundmuzhol’ vai palehteluz lapsiš, kudambad ezmäižen kerdan mäneba školha. Ved’ nenil lapsil zavodiše ani toine elo, uz’, pit’k da melentartuine elon etap. Tedoiden mir avaižihe Šokšun školan kuden openikan täht. Palehteluz läksi pigai. Opendajiden läm’ vastuz küksi sidä. Lapsed tundištihe školan ižandanke, mitte lujas koskui kodi-ižandaha. Školan ižand vändi lapsidenke da toivoti heile abutada openduses. Sid’ oli kirbiden ozuteluz. Mugažo opendajad kitiba lapsid, kudambad abutiba keza-aigan rata školan linmal. Heläiži ezmäne kelloine, kaik openikad mäniba klassoihe, zavodihe ezmäine urok neciš openduzvodes.
Pidab sanuda, miše külähine škol tozi-ki erineb lidnan školaspäi. Ka, läz kaik opendajad oma tutabadsusedad vai kazvatajiden sebranikad. Il’m školas om ani kodikaz. Openikoid ei ole muga äi. No nece znamoičeb, miše openduz-ki om kuti individualine: küzutas paksumbakaikuččel urokal läz kaikuttušt.
Mikš-se nügüd’ rahvahan keskes paksus voib kulištada, miše küläs sadud openduz om hondomb lidnalašt. En teda kuspäi se ottas. Ka, nece om sel’ged, miše lapsiden openduz lujas rippub mahtokahiš opendajišpäi. No ved’ mugoižid om äi külähižiš-ki školiš. Meletan, miše ei ole erod, kus lapsed saba opendustpopul’rižes lidnan licejas vai külähižes školas. Päazjan om lapsen taht opetas, hänen vedovägi opendushe. Meil oma čomad ozutesed sihe: Nina Zaiceva, Zinaida Strogalščikova, Svetlana Pas’ukova, Jelizaveta Haritonova, Ol’ga Žukova, Nadežda Petrova da toižed. Kuspäi tuliba nene tetabad vepsän mirus melekahad ristitud? kaik lopiba koditahoiden külähižed školad!
Sikš toivotan külähižile školile vägid, pit’käd elod da, kut toižile-ki, lahjakahid openikoid da tedomahtoižid opendajid!