Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Galina Baburova. Pühä päiv vepsän mal
Galina Baburova
Pühä päiv vepsän mal
Veps
New written Veps
Praznik
: 5.redukud om znamasine päiv vepsläižiden täht .Necil päiväl vepsläižed da päazjan Šokšun eläjad praznuičeba Iona Jäšjärvelaižen muštpäiväd .
Vepsän man pühä ristit
Iona om Venäman pühäkodin monah da Iono-Jasjärvelaižen monastirin augonpanii .Iono Jäšjärvelaine oli Aleksandr Süvärilaižen (Svirskijan ) openikan .Hän sündui Šokš-külähä .18-voččen prihan Iona läksi opendamhas Süvär’-jogen tahoze Aleksandr Süvärilaižennoks .
Vodel 1533 sai blahoslovenijan eläda edahan eländtahoišpäi londusel .Iona eläškanzi mecoiš , miččed oma Jäšjärven da Sennoejärven keskes .Sigä oli paganuskondan erazvuiččid muštpachid .Iona Jäšjärvelaine pani niiden sijale ristan .Erasid vozid hän eli mugoižiš oloiš .Sid’ Ionanke ühtes siš sijas eläškanziba erased inokad .Hö sauvoiba puižen Pühän Bogorodican Blahoveščenjan jumalankodin da toižid sauvotusid .Vodel 1562 zavottihe kerata dengoid kodile monahoiden täht .Nece voz’ lugetas Iono-Jäšjärvelaižen monastirin augonpanendan päivmäran .
Iona koli XVI-voz’sadan lopus .Lugetas , miše hän tezi edelpäi ičeze surmas .Iona läksi mägiondusehe , mitte sijazihe pol’tošt virstad monastirišpäi .Sigä hän oli ičeze elon jäl’gmäižid päivid .
Pühän Ionan hibj oli mahapandud Gospodan Preobraženijan jumalankodiš .Sid’ necenno sijannoks tuleškanziba ristitud , äjad heišpäi pakičiba tervhut da terveniba .Tegihe monastiriš toižid-ki čudoid .
Vodespäi 2004 pühän Iona Jäšjärvelaižen muštpäiv om tehnus vepsän man rahvahaližeks praznikaks .
Čoma monastir’
Iono-Jäšjärvelaižel monastiril om pit’k istorii .Lugetas , miše parahiman aigan monastirin täht oli 1857.voz’ .Siloi se sai ičenaižuden .Rahatuloiden taguiči oli saudud uded sauvotused , läz kaik babarmmujuižes kivespäi .Vodel 1918 monastir’ oli saubatud .Seičeme monahad , kudambad pučihe jätta monastirid , oli amptud .Heiden nimid ei tekoi nügüdehesai .Sovetskijan aigan monastir’ oli rösttud .Sen sauvotuz kävutoittihe toižiden azjoiden täht .XX-voz’sadan lopuks monastir’ oli ani muretud .
Vodel 2003 monastir’ oli avaitud monahoiden elon endištamižeks .Sijad läz monastirid da iče sauvotused oli puhtastadud .Erased sauvotused oli kattud vihmaspäi .Monastir’ varastab udištamižradoid .
Praznik pühän Ionan muštoks
5.redukud Šokšun eläjad praznuičeba Iona Jäšjärvelaižen muštpäiväd .Homendesel Iono-Jäšjärvelaižes pühäkodiš Kvarcitnijas mäni služb .Ei kaik ristitud oliba kogonaižen služban , no kaiken aigan pühäkodihe tuleskeli rahvaz – nored da rauhad ristitud tuleskeliba loičemha , viritamha tohusid .
Služban jäl’ghe Kvarcitnijan Kul’turpertiš oli koncert .Kacmata sihe , miše koncert mäni päiväl , sille tuli äi adivoid , zal oli täuz’ kacujid .
Ezmäi oli tehtud konkursan ühthevedod .Lapsed Šokšun školaspäi täputiba plastilinaspäi da pirdiba bumagal pühäd Ionad da hänen monastirid .Pidab sanuda , miše lapsiden radod oma lujas čomad .Kaik openikad oli lahjoitud magedusil , a konkursan pävägestai sai matkan pühidme sijoidme kahtele ristitule .
Pauklahjoičendan jäl’ghe kacujid ilostoiti Gorenka-ansambl’ .Sen ohjandai om Aleksei Konovalov .Hän Petroskoišpäi tuleskeleb pajanikoidennnoks repeticijoile da satab heiden pajoid bajanal vändol .Pidab sanuda , miše ansambl’an ühtnikoil oma lujas čoma äned da hüväd pajatandmahtod .
”Radod meil om äi . Kezal völ ližadase .Paiči loičendoid , om radoid linmal da pertiš , tegem tošt radod – abutam läžujile da sädam pühäkodin praznikoid eläjile .Monastir’ nügüd’ om muretud , sikš meiden pätegendan om sen udištamine ”, – sanub Iono-Jäšjärvelaižen monastirin kacui igumen Dosifei .
Om hüvä , miše pühän Iona Jäšjärvelaižen muštpäiv tegihe rahvahaližeks praznikaks vepsläižil .Ližakerdan vodes rauhad da nored mest johtutaba necen man pühäd ristitud , tuleba pühäkodihe , viritaba tohusen da loičeba Jumalale – spasiboičeba kaikes da pakičeba kovad tervhut läheližile .
Pühä päiv vepsän mal
Veps
New written Veps
5.