Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Kodiröunan vägi
Kodiröunan vägi
Veps
New written Veps
Kaikutte
filologižiden tedoiden doktoran Nina Zaicevan ezituz johtutab minei ei kaikile tetabad purdet , mitte om läz Ojat’-joged , Ladvan taga .Sen puhtaz vezi jokseb sarnaližes süvüdespäi da kandab ičesaze energijad .
Muga Nina Grigorjevna Zaiceva-ki andab meile ičeze hengespäi mittušt-se sarnališt väged , miččen pit’kha kaiči vepsän rahvaz da lahjoiči XX-voz’sadan lopuks mirun literaturale .Meiden jäl’geline pagin Virantanaz-vepsläižen eposan tegijanke oli vepsän rahvahan runotusen sündundas .Minä küzuin Nina Grigorjevnal siš , kut Ladv-külä painasti vepsänkeližehe literaturaha :
– Nina Grigorjevna , voib-ik lugeda Piterin agjan Ladv-küläd pohjaks , miččele pani augun vepsän literaturan klassik Nikolai Abramov ičeze runotusel ?
– Ka ! Nikolai Abramovan sädandradon energii kazvoi penel kodimal .Konz mö Ol’ga Žukovanke kerazim Vepsläižiden voikuiden ozutesed-kirjan , ka el’genzim , miše parahimad neniden voikuiden ozutesed oli änestadud Ladvas .Sigä oliba parahimad sarnoiden starinoičijad .Nece om eriline , eriladuine taho .Om čodokast , miše Nikolai sündui da kazvoi sigä .Hänen mam Maria Aleksejevna mugažo om lahjakaz , vepsän kul’turad rižakaz ristit .Hän äjan tedab ičeze rahvahan tradicijoiš .Sikš om sel’ged , miše Nikolai äjan imi ičheze armhas küläs .
– Voib-ik Maria Aleksejevnad nimitada vepsläižeks Arina Rodionovnaks ?
– Meletan , miše voib . Ühtes fil’moišpäi oli starinoitud , kut Maria Aleksejevna pagižeb koivunke .Amuižiš aigoišpäi vepsläižed arvostiba koivud .Kevädespäi sügüzehesai hö kävuiba pöudoidme virzuiš tohespäi , joiba koivvet da vastoihe kül’betiš koivvastal .Midä voib paremba da tarbhaižemba koivud ?A ved’ rahvaz kaiken arvostab mecas kaikuttušt heinäd , kaikuttušt taiment .Ei sand tühjaks ratkaita mittušt taht kazvmust .Maria Aleksejevna kaiken lämäs johtutab siš .Hän openzi poigad sihe , nece om vepsläine tradicionaline kaceg miruhu .
– Miččid jügedusid oli vepsläižen literaturan sündutamižen aigan ?
– Konz pagižin Vologdan agjan kirjutajanke Anatolii Vasiljevič Petuhovanke , kudamb oli vepsläižen da hüvin tezi vepsän kel’t , ka minä küzuin hänel , mikš hän ei kirjutand kodikelel . Hän sanui vastha , miše vepsän keles ei täudu äi tarbhaižid sanoid , adjektivoid .Ozutesikš , kut sanuda vepsäks : ”В комнату летящей походкой вошла красивая девушка ?”.Meletan , miše voinuiži löuta kožujad kuvitelust , kut necidä tegi čomin Nikolai Abramov .Hän kirjuti : ”Kuti manzikaine – sinun muhu ...”.Hän mahtoi runoiden kirjutamižen-ki aigan meletada vepsäks .Ičeze sädandradon augotišes , nece oli männuden voz’sadan 90-vozil , minä nevoin hänele kirjutada runoid kodikelel .Siloi Nikolai kahtelzihe , lähteb-ik sišpäi midä-se .Hot’ hän jo čomin kirjuti venäks .Nikolai pani ezmäižid taimnid vepsän runotusehe .Hän löuzi ičeze eriližen ten literaturaha .
– Tö , Nina Grigorjevna , mugažo löuzit jügedan da suren ten literaturaha , rohtit kirjutada Virantanaz-epišt poemad ... sanuižin vepsläšt Kalevalad .Oli-ik kävutoittud sen tegemižen aigan Vologdan man todesižen fol’kloran elementad ?
– Mifologii om hüvin oppitud . Sen pohjal voib meletada süžetad .Ku ei olnuiži istorialižiden tedoiden doktoran Irina Jurjevna Vinokurovan tedotöid , ka minä en tednuiži muga äjan siš , kut vepsläižed eliba kožmuses londusenke .Hot’ iče olen vepsläižiden tradicijoiden kaičijan .Eposan kirjutamižes lujas abutiba častuškad , lühüdad pajoižed , miččed lujas koskuba lühüdaha vepsläižehe sanaha .Olin kävutoitanu pajoid , sarnoid da istorialižid legendoid , miččiš oli kirjutadud Vladimir Vladimirovič Pimenovan Vepsläižed-kirjas .Siš om legend Martjanov-mecnikas .Se abuti minei čomitada eposan süžetad da levitoitta pähengen kuvitelust .
– Uskot-ik , miše tulijal aigal vepsläižiš küliš rahvaz starinoičeškandeb toine toižele rivid Virantanaz-eposaspäi Virmecnikan tegoiš ?
– Om taht uskta . I pidab uskta .Olen optimist erazvuiččiš elon situacijoiš .
Kodiröunan vägi
Veps
New written Veps
–