VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Kodiröunan vägi

Kodiröunan vägi

Veps
New written Veps
Kaikutte filologižiden tedoiden doktoran Nina Zaicevan ezituz johtutab minei ei kaikile tetabad purdet, mitte om läz Ojat’-joged, Ladvan taga. Sen puhtaz vezi jokseb sarnaližes süvüdespäi da kandab ičesaze energijad.
Muga Nina Grigorjevna Zaiceva-ki andab meile ičeze hengespäi mittušt-se sarnališt väged, miččen pit’kha kaiči vepsän rahvaz da lahjoiči XX-voz’sadan lopuks mirun literaturale. Meiden jäl’geline pagin Virantanaz-vepsläižen eposan tegijanke oli vepsän rahvahan runotusen sündundas. Minä küzuin Nina Grigorjevnal siš, kut Ladv-külä painasti vepsänkeližehe literaturaha:

Nina Grigorjevna, voib-ik lugeda Piterin agjan Ladv-küläd pohjaks, miččele pani augun vepsän literaturan klassik Nikolai Abramov ičeze runotusel?


Ka! Nikolai Abramovan sädandradon energii kazvoi penel kodimal. Konz Ol’ga Žukovanke kerazim Vepsläižiden voikuiden ozutesed-kirjan, ka el’genzim, miše parahimad neniden voikuiden ozutesed oli änestadud Ladvas. Sigä oliba parahimad sarnoiden starinoičijad. Nece om eriline, eriladuine taho. Om čodokast, miše Nikolai sündui da kazvoi sigä. Hänen mam Maria Aleksejevna mugažo om lahjakaz, vepsän kul’turad rižakaz ristit. Hän äjan tedab ičeze rahvahan tradicijoiš. Sikš om sel’ged, miše Nikolai äjan imi ičheze armhas küläs.

Voib-ik Maria Aleksejevnad nimitada vepsläižeks Arina Rodionovnaks?

Meletan, miše voib. Ühtes fil’moišpäi oli starinoitud, kut Maria Aleksejevna pagižeb koivunke. Amuižiš aigoišpäi vepsläižed arvostiba koivud. Kevädespäi sügüzehesai kävuiba pöudoidme virzuiš tohespäi, joiba koivvet da vastoihe kül’betiš koivvastal. Midä voib paremba da tarbhaižemba koivud? A ved’ rahvaz kaiken arvostab mecas kaikuttušt heinäd, kaikuttušt taiment. Ei sand tühjaks ratkaita mittušt taht kazvmust. Maria Aleksejevna kaiken lämäs johtutab siš. Hän openzi poigad sihe, nece om vepsläine tradicionaline kaceg miruhu.

Miččid jügedusid oli vepsläižen literaturan sündutamižen aigan?

Konz pagižin Vologdan agjan kirjutajanke Anatolii Vasiljevič Petuhovanke, kudamb oli vepsläižen da hüvin tezi vepsän kel’t, ka minä küzuin hänel, mikš hän ei kirjutand kodikelel. Hän sanui vastha, miše vepsän keles ei täudu äi tarbhaižid sanoid, adjektivoid. Ozutesikš, kut sanuda vepsäks: ”В комнату летящей походкой вошла красивая девушка?”. Meletan, miše voinuiži löuta kožujad kuvitelust, kut necidä tegi čomin Nikolai Abramov. Hän kirjuti: ”Kuti manzikainesinun muhu...”. Hän mahtoi runoiden kirjutamižen-ki aigan meletada vepsäks. Ičeze sädandradon augotišes, nece oli männuden voz’sadan 90-vozil, minä nevoin hänele kirjutada runoid kodikelel. Siloi Nikolai kahtelzihe, lähteb-ik sišpäi midä-se. Hot’ hän jo čomin kirjuti venäks. Nikolai pani ezmäižid taimnid vepsän runotusehe. Hän löuzi ičeze eriližen ten literaturaha.

, Nina Grigorjevna, mugažo löuzit jügedan da suren ten literaturaha, rohtit kirjutada Virantanaz-epišt poemad... sanuižin vepsläšt Kalevalad. Oli-ik kävutoittud sen tegemižen aigan Vologdan man todesižen fol’kloran elementad?

Mifologii om hüvin oppitud. Sen pohjal voib meletada süžetad. Ku ei olnuiži istorialižiden tedoiden doktoran Irina Jurjevna Vinokurovan tedotöid, ka minä en tednuiži muga äjan siš, kut vepsläižed eliba kožmuses londusenke. Hot’ iče olen vepsläižiden tradicijoiden kaičijan. Eposan kirjutamižes lujas abutiba častuškad, lühüdad pajoižed, miččed lujas koskuba lühüdaha vepsläižehe sanaha. Olin kävutoitanu pajoid, sarnoid da istorialižid legendoid, miččiš oli kirjutadud Vladimir Vladimirovič Pimenovan Vepsläižed-kirjas. Siš om legend Martjanov-mecnikas. Se abuti minei čomitada eposan süžetad da levitoitta pähengen kuvitelust.

Uskot-ik, miše tulijal aigal vepsläižiš küliš rahvaz starinoičeškandeb toine toižele rivid Virantanaz-eposaspäi Virmecnikan tegoiš?

Om taht uskta. I pidab uskta. Olen optimist erazvuiččiš elon situacijoiš.