Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Karjalan tedomehed Estonias

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Maria Košeleva, Kodima. № 4, (2017), p. 7

Karjalan tedomehed Estonias
(Vepsian)

6.-8. sulakud Estonias mäni Rahvazkeskeine Mikael’ Agrikolan päivän konferencii. Jo videnden kerdan Narva-lidnas, mittušt jagab Venämaspäi čoma Narva-jogi vastsihe tedomehed, aspirantad da üläopenikad, kenele om melentartušt suomalaiž-ugrilaine kel’, literatur, istorii da kul’tur.
Kaik, ken koskeb suomalašt-ugrilašt mirud tedab, miše 9. sulakud praznuitas suomen kelen päiv. Se ei ole vaiše Elias Lönnrotan sündundpäiv, no i Mikael’ Agrikolan surman päiv. Nece tutab suomen kelen tedai, Suomen abekirjan tegii da Uden Zavetan suomen kel’he kändai om korktal sijal kaikil suomalaižil da suomalaiž-ugrilaižil kel’tedomehil.
Konferencijale tuli läz nel’l’kümned ühtnikad Venämaspäi, Suomespäi, Estoniaspäi, Germaniaspäi da Ročinmaspäi, völ 7 ühtnikad oigenzi sihe ičeze muga nimitadud stenddokladad. Konferencijal oli nel’l’ radkel’t: estonian, venän, anglian da suomen keled. Kaks’ päiväd azjtegoil radoi 6 sekcijad da mastar’-klassad. Ezmäine radpäiv zavodihe plenarižel ištundal, miččel eziniba konferencijan pätegii da sekcijoiden moderatorad. Toižes päivän poles oli toižen sekcijan rad, se oli jagatud völ kahthe: Inkeriman igähižed rahvahad männudel aigal da nügüd’- da Leksikologii, leksikografii da onomastiksekcijaha. Sigä pagištihe suomalaiž-ugrilaižiden keliden da rahvahiden oloiš da elos, niiden keliden leksikan erigoičusiš da toponimikan polhe. Oli melentartušt kundelta kut petroskoilaižid Venäman Tedoakademijan Kelen, literaturan da istorijan institutan tedomehid, muga toižiden-ki lidnoiden da maiden ezitajid, ecta da löuta ühthižazjoid da eroid, kundelta küzundoid da vastusid niihe. Toižel päiväl rad jatkui jo toižiš sekcijoiš, ühten niišpäi oli Suomalaižugrilaižiden rahvahiden kirjkeliden istorii da nügüdläine olo- sekcii, kus pagištihe keliden oloiš, grammatikas da literaturas. Etnologii da etnolingvistik- sekciijal pagištihe keliden opendamižes, rados, mitte tehtas kelen ozutesiden keradamižen täht da kut se abutab kelen opendamižes. Suviestonilaižed tedotöd-sekcijan nimi iče pagižeb ezitusiden temoiš, ned oliba estonian kelil. Aktualižen da melentartuižen oli Suomalaiž-ugrilaižiden keliden perspektivad da revitalizacii, kus pagištihe tärktoiš küzundoiš, miččed koskeba keliden da kul’turan kehitoitandad, kaičendad da rolid nügüdläižes mirus. Fol’klorižed tradicijad-sekcijas oli kaks’ petroskoilaižiden ezitust, miččed koskeba vepsläižiden da karjalaižiden fol’klorad da sen rolid keliden opendamižes.
Paiči sekcijoid konferencijal radoi kaks’ mastar’ - klassad : Suomalaiž-ugrilaine keramik da Suomen kel’ kut toine- vai Suggestopedian mastar’-klass.
Konferencii jatkui koume päiväd, läz kaik tegend oli Narvan kolledžas, Tartun üläopišton filialas. Se om uz’, čoma, evropalaine openduzerišt, kus kaik om tehtud hüvän da mugavuden opendusen da aigan mänetandan täht. Radonpäividen lopus kaikid varasti ilotuzprogramm. Ezmäižen päivän, konz ühtnikad tuliba Narvaha, heid varasti Inkeirman suomalaižiden Ilokahad sebranikad-horan koncert. Ehtan adivon oli Tinu Vorms Tartu-lidnaspäi, kudamb vändi vanhoiš puhutuzvändimil. Toižel päiväl adivoid ihastoiti Estonian rahvahaline mehiden hor Tallinaspäi. Mugažo konferencijan ühtnikoil oli voimuz kävuda ekskursijale lidnadme, kus starinoitihe lidnan istorijas da ozutadihe kaik lidnan päsijad, tarbiž sanuda, miše Narva-lidnal om bohat da melentartuine istorii, iče lidn om lujas čudokaz.
Konferencii oli tehtud korktal tazol, andoi tedomehile voimusen ezitada ičeze töid, tundištadas da kosketadas toine toiženke, miše vajehtadas mahtištol da idejoil. Tarbiž sanuda, miše tedokonferencijad ei vaiše andaba voimusid ezitada ičeze radod, no kundelta-ki toižid, levitoitta ičeze tedoümbrust, kulištada küzundoid, miččed voiba abutada tulijal aigal da miččid ei tulgoi pähä iče.