Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Larisa Smolina.
Šoutjärven päivkodile täudui 85 vot
Source:
Kodima. № 5, 2017, p. 4
Larisa Smolina
Šoutjärven päivkodile täudui 85 vot
Veps
New written Veps
Täl vodel Šoutjärven päivkodi praznuiči jubilejan. Necikš čomaks päiväks päivkodin radnikad da lapsed tegiba hüvän praznikan. Hö keraziba enččid da nügüdläižid lapsiden kacujid, kucuiba lapsiden vanhembid, sebranikoid da kaks’ časud ihastoitiba adivoid melentartuižel programmal.
Päivkodin istorijaspäi
Avaiži praznikan Šoutjärven školan da päivkodin pämez’ Natalia Bikova da kümnenden klassan openik Arina Žerebcova. Hö tervehtoitiba adivoid lämil sanoil da toivotiba hüväd mel’t kaikuččele. A sid’ päivkodin pičuižed lapsed jäl’ghe toine tošt tuliba praznikzalha da keraziba sanoišpäi ozutelusen: ”Sündundpäivänke, armaz päivkodi!”
Šoutjärven päivkodil om tozi znamasine sündundpäiv. 85 vot mäni siš aigaspäi, konz Šoutjärv’-posadas avaitihe ezmäine päivkodi lapsile. Ustinja Ignatova oli sen ezmäine pämez’. Vodel 1932 sulakus hän kerazi šoutjärvelaižid lapsid surehe pertihe. Lapsed ühtes vändiba, söiba, magaziba, käveliba verajale da openzihe kaikuččen päivän homendesespäi ehtkoižehesai. Voded mäniba, lapsid posadas tegihe enambaks. Puine kaks’žiruine pert’ tegihe ahthaks. Päivkodi sirdihe Goristaja-irdale pertihe № 33. Päivkodin radod azoti Sur’ voin, no jäl’ghe voinad päivkodi möst avaiži verajad lapsile. Anna Mel’kina oli Šoutjärven päivkodin pämez’ voinan jäl’ges.
Nügüdläižen pämehen toivod
Kuverz’ äi pol’vid kazvatiba päivkodin radnikad 85 vodes! Kuverz’ äi hüväd hö ehtiba antta neniš voziš šoutjärvelaižile lapsile! Hö openziba lapsid navedimha ičeze kodimad, ičeze armhast röunad, maman kel’t. L’udmila Sergejeva om Šoutjärven päivkodin nügüdläine ohjandai. Hän om sündunu Šoutjärven posadas, iče käveli neche päivkodihe, a nügüd’ kaikel südäimel holdub armhas päivkodin elos.
Kut sanui L’udmila Sergejeva, rad päivkodiš om lujas jüged, holev, no sil-žo aigal se om lujas čoma da melentartuine. L’udmila Valentinovna rindati necidä radod čomaha sarnaha, konz pičuižed lapsed sil’mil tegesoiš surikš radnikoikš, čomikš mamoikš da hüvikš tatoikš.
Praznikal L’udmila Sergejeva ühtes penen prihaiženke Il’ušanke kucui kaikid adivoid sarnaha. Nece sarn oli Šoutjärven päivkodin elon polhe. Starin zavodihe sišpäi, miše kerdan mamad tuliba Änižjärven randale ičeze lapsidenke. Hö homaičiba vedes kuldaižen kalan. Kala oli sur’ da lujas čoma. Se küzui mamoil, miš om heiden hol’, midä hö tahtoiba? Mamad starinoičiba kalale, miše hö lujas holduba ičeze lapsiš, hö tahtoiba ičeze lapsile päivkodid. Kuldaine kala tegi muga, miše Šoutjärv’-posadas avaitihe päivkodi, a mamoil enamba ei olend holid, kuna jätta ičeze lapsid, kuni hö oma radol.
Enččiden radnikoiden nimed
Sarnan Šoutjärven päivkodin polhe lapsed ozutiba lujas hüvin, kuti todesižed artistad. Hö pajatiba pajoid, lugiba runoid, äjan kargaižiba, vändiba garmonil, pagižiba kut carevnad da carid, ozutiba päivkodin elod erazvuiččil vozil. Päivkodin radnikad johtutiba enččid lapsiden kazvatajid, päivkodin pämehid. Polina Polikarpovna L’ovkina, Klavdia Grigorjevna Küršunova, Valentina Mihailovna Zinkovič, Olimpiada Ivanovna Isakova, Nadežda Ivanovna Rählova, Maria Ivanovna Nikonova, Irina Borisovna Gurkina, Valentina Ivanovna Čurkina, Nina Mihailovna Zaharova, Ol’ga Petrovna Maričeva, Marina Georgijevna Bašarova, Svetlana Vladimirovna Lonina, L’udmila Anatoljevna Zarina, Marina Konstantinovna Amelina da toižiden radnikoiden nimed oma lujas znamasižed Šoutjärven päivkodin istorijas.
Polina Polikarpovna L’ovkina hätken radoi Šoutjärven päivkodiš. Nügüd’ hänele om 92 vot. Radod lapsidenke hän kaiken johtutab vaiše parahimil sanoil: ”Meil ezmäižil vozil oli vähän bobaižid. Lapsiden bat’ad da mamad abutiba meile tehta niid ičeze käzil. Minä openzin lapsid tehmaha ičeze käzil, pil’maha haugoid, ištutamha änikoid, marjoid, jur’kazvmusid. Minä openzin heid kütkmaha, kastelmaha gr’adoid, tal’vel - huzaidamha suksil, keradamha labidoižil lunt. Minä openzin lapsid pagižmaha venän kelel, miše školas heile oliži kebnemba opetas. Ved’ kodiš hö kaik pagižiba vaiše ičemoi kelel. Miše lapsed oližiba tervhed, minä kezal valoin heid vilul vedel, a tal’vel hosin kasttud alaižil. Kaik lapsed oliba vahvad, tervhed. Rad lapsidenke andoi minei äi tervhut, sikš minä elän muga hätken. Minä lujas navedin lapsid, lujas navedin radod lapsidenke, navedin olda heidenke ühtes, abutada lapsile.”
Armaz opendai
Päivkodin radnikad kaiken aigan muštaba lapsid, miččid iče kazvatiba. A lapsed kaiken johtutaba päivkodin radnikoid, miččed oliba heidenke ühtes, andoiba heile ičeze lämäd, väged da tedoid. Šoutjärven päivkodin pästnikale Raisa Bogomolovale jäi muštho armaz opendai Polina Polikarpovna L’ovkina. Raisa Dmitrijevna johtutab:
”Konz minä kävelin sadikoho, siloi Polina Polikarpovna oli nor’ neičukaine. Hän openzi meid pajatamha, starinoičemaha runoid, kargaidamha, ezitamha praznikoil. Minä muštan, kut Polina Polikarpovna oti meid pühäpäivikš Mägi-derüunaha. Mö olim sigä kut pened artistad. Sveta Jakšina, minä da Tol’a Barancev astuim seičeme kilometrad sinna jaugai. Polina Polikarpovna kandiši mindai gurbal. Hän iče oli pen’ kazvol, no lujas vägev neičukaine. Konz mö tulim Mägele sildannoks, mužikad küzuiba hänel, keda hän toi, kenen lapsed mö olem. A Polina Polikarpovna kaiken sanui, miše mö olem hänen lapsed, pened artistad. Sil aigal rahvahal ei olend televizoroid. Ukod da akad kerazihe klubha. Mö ozutim heile koncertan: pajatim pajoid, sanuim runoid, kargaižim. Hö kundliba meid da hloputiba. Polina Polikarpovna oli lujas tark i laskav opendai.”
Elä hätken, armaz päivkodi!
Raisa Bogomolova muga navedi ičeze ezmäšt opendajad Polina Polikarpovnad, miše iče tegihe lapsiden kacujaks da 49 vot radoi ühtes päivkodiš lidnas. Praznikal Šoutjärven päivkodin pästnikad lujas äjan johtutiba enččid radnikoid. Čomad, lämäd sanad nügüdläižile päivkodin radnikoile sanuiba Karjalan rahvahaližen politikan ministerstvan ezitajad, parlamentan ohjandajad, Änižröunan valdmehed, lapsiden vanhembad da toižed adivod. Šoutjärven päivkodi om lujas vauvaz, čoma, läm’ sija, kuna kaikutte adiv tahtoib pörttas möst ei üht kerdad. Jubilejanke, Šoutjärven päivkodi i pitkid sinei elon vozid!