Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Maria Filatova.
Tartutada lapsid vepsän rahvahan kul’turaha
Source:
Kodima. № 5, 2017, p. 5
Maria Filatova
Tartutada lapsid vepsän rahvahan kul’turaha
Veps
New written Veps
Festival’: 22. päiväl Šoutjärv’-posadan školas oli vedetud jogavozne Pajokeraine-vepsän fol’kloran festival’. Kaikuččel vodel se keradab kaik enamba vepsläižid lapsiden pajo- da kargsebroid.
Pajod vepsän kelel, vepsläižed kargud, pandud scenale penikaižed vepsläižed sarnad... Kaik necidä lapsed ozutaba jogavoččel Pajokerainevepsän fol’kloran festivalil. Täl vodel se oli tehtud jo nelländen kerdan. Kut männuzil-ki vozil festival’ kerazi äi adivoid vepsän man Änižröunan erazvuiččiš agjoišpäi. Festivalin ižandan oli Šoutjärven škol. Vepsän kelen opendai Kristina Srelkovič sanui: ”Täl vodel meil om lujas äi adivoid: Šoutjärvespäi, mugažo Šokšun laps’kodišpäi, muzikaližes školaspäi, augotižškolaspäi, školan videnz’ klass. Kalagespäi oma ühtnikad. Nene oma laps’kodi da mugažo augotižškol”.
Scenal pajatadihe da vätihe vändimil, lugetihe vepsläižiden runoilijoiden runoid, vedädihe horovodoid. Ezitusiden täht oli valitud kaks’ temad: voz’aigad da uskond. Norembad lapsed vauimičiba kacujile ezitusid kezan da keväden polhe. Vanhembad lapsed süveniba uskondtemaha: hö ozutiba vepsän rahvahan veroid, ozutesikš, ozutiba uskondan mecižandaha.
Pajokeraine-festival’ om avaitud eskai lujas pičuižile lapsile. Kaikid norembale festivalin ühtnikale om vaiše nel’l’ vot. Hän opendase Kalagen lapsiden päivkodiš.
Hänen kacui Julia Aprodu sanui: ”Meiden ezituz om kezan polhe. Meiden eiztuses neičukaine nägeb unes kezad. Lapsidenke hö pajataba, vedäba horovodad, no uni lopiše i möst tuleb tal’v. Meletan, miše mugoižed festivalid, kut Pajokeraine vai Vepsän sarn – nece om ilo lapsile. Lapsed surel tahtol vaumičesoiš nenikš festivalikš. Kaikuččel lapsel om hüvä mel’ ”.
Ezitused lapsile vaumičiba heiden opendajad. Valita runoid, panda karguid, opeta lapsid pajatamha – kaik nece om sur’ opendajiden rad, mitte tehtas tahtol da tuleb südäimespäi. Jevgenia Mironova, Kalagen školan vepsän kelen opendai sanui: ”Mö otam festivalile lapsid, kudambil om taht da maht hüvin pajatada, starinoita runoid. Kaikuččel vodel mugoižid lapsid tegese vähemba da vähemba. Sikš miše lapsed ei kulgoi kodiš necidä kel’t i opendaba kel’t vaiše školas. Ned lapsed, kudambad oma tägä, ka heiden vanhembad, baboid da dedoid oma ihastusiš, miše lapsed opendaba vepsän kel’t, miše hö mahtaba midä-se sanuda vepsäks. Iče lapsileki nece om mel’t möto. No om jüged opeta kel’t, sikš miše hö ei pagiškoi kodiš i pidab kaik tehta školas, klassan urokoil”.
Opendajiden sanoiden mödhe, Pajokeraine-festival’ om tärged azj lapsiden täht. Lapsed kebnas hökkahtuba ühneda sihe i saba festivalil arvokahid mahtoid.
Ales’a Anušenkova Šoutjärven päivkodin lapsiden kacui starinoiči: ”Lapsed oma hüviš meliš, miše hö voiba ozutada ičeze mahtoid i voiba nägištada toižiden lapsiden ezitusid, kacelta kut hö pajataba, kut hö kargaidaba. Minai oma penikaižed lapsed. Heile om vaiše 5-6 vot. No ei olend jüged vaumita heid praznikaks. Sikš ku hö hüvin paneba kaiken muštoho”. Jevgenia Mironova ližazi: ”Minä meletan, miše mugoižed festivalid oma tarbhaižed. Sikš miše lapsed da vanhembad oma ühtes tägä. Vanhembad voiba kacta, midä lapsed mahtaba. Voib olda, heile linneb kebnemba opeta vepsän kel’t, ved’ hö nägeba, miše voib sirtta necidä kel’t”.
Pajokeraine-festival’ ei valičend vägestajid. Nece ei ole konkurs. Festivalil om toine, tärged azj – tartutada lapsid vepsän rahvahan kul’turaha da sündutada heiš armastust kodikel’he.