VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Kristina Strelkovič. Lapesd lugeba Virantanast

Kristina Strelkovič

Lapesd lugeba Virantanast

Veps
New written Veps
Meiden Šoutjärven školha vilukus oli anttud uded kirjad. Minä, kut vepsän kelen opendai, jo olen tednu, miše nene kirjad oma. No openikole 10.-11.klassoišpäi oli lujas melentartušt tedištada niiš. Heil oli äi küzundoid, sikš pätin, miše tarbiž tundištoitta openikoid uziden kirjoideke. Üks’ niišpäi omVirantanaz”. Sen painusen päerigoičuz om siš, miše se om nelläl kelelsuomen, estin, vepsän da venän kelil.
Meile openikoidenke ozastui olda urokoil Kalevalan mödhe Šoutjärven etnografižes muzejas. Sigä mugažo tehtihe pen’t rindatust Virantanaz-eposanke. Lapsed oliba jo tedištanuded Kalevalad, no Virantanaz-kirjan polhe kuliba ezmäižen kerdan. Sikš pätim lugeda necen kirjan vepsän kelen urokoil. Mugažo, miše urokad oližiba melentartuižembad, otim vepsän radion efirad. Sigä-ki lugetihe Virantanast. Päliči koumes urokas i kahtes koditös kirjad oli jo lugetud. zavodim jagatas ičemoi mel’pidoil. Openikad oliba sures ihastuses. Naku nene oma heiden Virantanhan arvostelused:

Lilia Danceva, 10.
klassan openik
Virantanaz-kirj om minei mel’he.
Se vähäižen johtuti minei Kalevalad, sen hengid. Ozutesikš, Aira koskub Ainoho. Kirj lugetas kebnašti, ühtel hengitusel.

Arina Žerebcova, 10. klassan openik
Ei amu klassanke lugim Nina Zaicevan Virantanaz-kirjan.
Nece kirj om paindud ei amu. Sidä ani kebn lugeda i se om kätud nelläha kel’he. Kirj starinoičeb Viran kanzan polhe, mectusen, armastusen da veroiden polhe. Kirj om lujas hüva da melentartuine. Sišpäi voib tedištada äi tedoid vepsläižen kul’turan polhe. Vepsläižid jäi vähän, no heiden kul’tur da kel’ kaičese kirjoiš, runoiš, pajoiš da neciš eposas. Minä meletan, miše nece kirj om arvoine kirjlaukoiden paličoiden täht.

Karina Safonova, 11. klassan openik
Minä olen tundištanus Virantanaz-eposanke vepsän kelen urokoil.
Necen kirjutesen tegii starinoičeb vepsän rahvahan elos, veroiš i kul’turas. Minei om mel’he Virantaz-epos, sikš miše sigä om äi vepsän kul’turan erigoičusid: veroid, puhegid, pajoid, voikuid. Sigä ozutadas vepsän mehen taba. Sen pähenged oma Vir, kudamb tegi ičeze tanhan, Viran akAira, da toižed hengedAnni, Talli, Vallöi-paimen. Minun melen mödhe, nece kirj om lujas kebn lugemižen täht. Minä meletan, miše kaikuččele mehele, kudambale om melentartušt vepsän kel’ da kul’tur, pidab lugeda necidä eposad. Hänele linneb lujas melentartušt putta vepsän rahvahan miruhu.

Jevgenia Razumova, 11. klassan openik
Minei tuli mel’he vepsläine Virantanaz-epos, i sen lugemižen jäl’ghe minun henghe jäi hüvä tundmuz.
Minun melen mödhe, nece kirj linneb melentartuižen kaiken mehiden täht. Virantanaz tundištoitab ičeze lugijad vepsän kul’turanke, tradicijoidenke da veroidenke. Minä meletan, miše jogahižele mehele pidab lugeda se, miše olda läheližemba vepsän kul’turannoks.

Vladimir Kikinčuk, 10. klassan openik
Minei tuli mel’he Virantanaz-epos.
Neciš kirjas starinoitas Vir-pähengen elon istorijas, hänen kanzas, sigä om vepsän veroid, miččiden mödhe elitihe hänen tanhal. Oli lujas melentartušt lugedaminä kaikile nevon necidä kirjad.