Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Vepsläine kul’tur eläb norišton keskes

Corpus: New-writing language

New written Veps

Source: Galina Baburova, Kodima. № 6, (2017), p. 3

Vepsläine kul’tur eläb norišton keskes
(Veps)

Muzejoiden ötoižiden täht om voimuz kävuda kacmaha da tedištamha midä-se melentartušt, toižiden tähtvoimuz vaumištada da ozutada necidä melentartušt ristituile. Täl vodel Karjalan Rahvahaline muzei äjiden melentartuižiden azjtegoiden keskes tarjoiči kacujile kacta ezitusen vepsän kelel. Vepsläine tem libuti Karjalan muzikantan Andrei Ijudinan henged. Hänen da muzejan varapämehen Denis Kuznecovan taguiči oli ozutadud nece ezituz.

Andrei Ijudinan jured oma Kaskezaspäi. Hän paksus ajeleb kodikülähä lebaidamhas kezal. Vepsläine tem om läheline hänele. Voden hän kirjuti muzikaližen al’boman da andoi sille nimen – ”Mechine”. Al’bomas oma toižed-ki londusehe sidotud temad – ”Kalanik”, ”Vihmakaz”, ”Tähthad”... Kogonaz om ühesa trekad.
Denis Kuznecov tarjoiči ezitada uz’ Andrejan al’bomad muzejoiden öl täl vodel. Oli taht čomitada al’boman prezentacijad völ mil-se. Sid’ oli pättud ühtenzoitta ezitushe muzik, vido, tekst da karg.
Ezitust vaumiči nel’l’ mest. Kargaidamha oli kuctud Maria Valejeva. Čomitamha ezitust videol tartui Maria Filatova. Tekstan prezentacijan täht vaumišti Galina Baburova. Ezitusen pohjaze ottihe vepsläine legend mirun augotišes da Virantanhan Anni-starin. Legend starinoičeb siš, kuspäi ozutihe mirus paganad olijad vai, kut niid nimitaba vepsläižed, ”ižandad”. Anni-pala starinoičeb neiččes, kudamb kerdan segoi mecha da vastsi sigä mechižen. Mechine tarjoiči neiččele tehtas hänen akaks.
Ezitusen ühtnikad äjan meletiba idejas, mittušt mel’t panda sihe. Mitte om mechine? Om-ik se todesižes elos? Midä linneb, ku vasttad händast mecas?
Ezituses nügüdläine elo oli ühtenzoittud enččehe. Siš realine mir oli sidotud meletadud miruhu. Kargnik Maria Valejeva improvizirui ani laval. Hänel om jo mugoine mahtišt ningoižes kargstil’as. Hän napri rižada hengel da eläda Annin elod. Videon täht oli valitud melentartuižed da čomad kuvad vepsläižiden todesižes elospäi.
Mechine-ezituz oli ozutadud ani möhä, läz muzejoiden ön lopus. Kacmata sihe, ezitusele tuli rahvast. Kacujiden enambišt ei tedand vepsän kel’t, no kaik-se ezituz vepsläižes kul’turas sünduti heiš melentartust.
Maria Košeleva: ”Konz mindai kuctihe kacmahaMechine-ezitust, minä äkkid pätin, miše lujas tahtoin kävuda sihe. Ved’ nece oli ezmäine mugoine azjtego meiden lidnas vepsän kelel da vepsläižiš. Tarbiž sanuda, miše se oli tehtud hüvin.. Muzik, sanad, kargud... Oli mugoine tundmuz, miše kaik kacujad iče mugažo ühtniba vepsän mirun tegemižehe. Minä en eskai meletand minse polhe, minä vaiše upsin neche noidasižehe il’maha da olin sigä. Kuti olin mecas, kundlin čomad muzikad da noidasišt, čudokast än’t, kacuin uzid melentartuižid kuvid vepsläižiden elospäi. Tahtoin sanuda, miše ezitusen tegijoile om lähen vepsläine kaceg miruhu, vepsläižiden tundmused. Tahtoin sanuda spasibod tegijoile. Toivon, miše siš kaik ei lopte, a nece oli vaiše augotiž”.
M. Oblakov: ”Vanhad ristitud sanuba, miše nügüd’ macas ei voi vastatas mechiženke. Kut-žo ende ristitud tunziba händast? Kenehe se koskub? Ristituhu vai kazvmusehe? Babukaha vai hämähoukun verkoho? Midä voi tunduda ristit, kudamb nägišti mechižen? Necil ezitusel kaik oli kuti kožmusesmuzik, video, tekst, figur mustiš sobiš. No oli toine-ki pol’, toine element, mitte, meletan, oli-kimechižen”. Sen likundad ei olnugoi pojavad karguhu. Mechineeli neciš-žo mirus, no ei olend kožmuses necen mirunke. Kacta hänen päle oli melentartušt, no jüged. Kargnikmahtoi eläda mechižen hibjas. Äjad kundliba starinoid mechižes, lugiba siš kirjoiš, a necil öl kacujad eskai nägištiba sen Rahvahaližes muzejas”.

Iče ühtnikad völ ei voigoi arvostada ozutadud.
Heile om kebnemba löutavigoidičeze rados. Midäse tahtoižiba vajehtada vähäižen, midä-se ližata ezitushe, midä-se heitta sišpäi. Ku linneb voimuz udes keratas da rata ezituses, ka se linneb ozutadud Šoutjärven vepsläižen etnografižen muzejan jubilejan praznuičendan aigan necen voden sügüzel.
Tarbiž sanuda, miše Nina Zaicevan Virantanaz paksus kävutoittas erazvuiččiden ezitusiden täht. Se om mel’he lapsile da aigvoččile ristituile. Toivom, miše ezituz sab jatktandan, voib olda, miččes-se toižes vajehtadud formatas sidä voiba nägištada vepsläižiden küliden eläjad-ki.