Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Maria Filatova.
Vepsläižed fil’mad estilaižel festivalil
Source:
Kodima. № 7, 2017, p. 1
Maria Filatova
Vepsläižed fil’mad estilaižel festivalil
Veps
New written Veps
28. päiväspäi kezakud – 2. päivähasai heinkud tradicijan mödhe Estin man Võru-agjan Tsüstre-küläs. oli tehtud FUFF-kinofestival’. Jo nelländen kerdan FUFFkinofestival’ keradab ristituid, kudambile om melentartušt suomalaiž-ugrilaižed fil’mad. Ozutamha ičeze kinoradoid tuliba fil’man tegijad Venämalpäi, Suomespäi, Vengriaspäi, Latviaspäi, Italiaspäi da Estinmalpäi.
Kaikuččen päivän sijaližes Pöl’vhan muzejas festivalin ühtnikad kaceliba fil’moid, miččiden tegijad oma zavodijad fil’mohjandajad da mugažo kinoazjan mastarid. Ozutadud fil’moiden keskes oli äi eksperemetaližid fil’moid da animacijan fil’moid. Fil’moiden ozutandan jäl’ges letihe eläbad paginad kinotaidehen polhe, sen kehitoindan polhe nügüdläižes aigas. Fil’moiden tegijoile tehtihe küzundoid, süttui melentartuine besed.
Täl vodel FUFF-festivalil oli ozutadud koume fil’mad vepsän rahvahan polhe. Lehtmez’, Svirskije berega-internetlehtpolen ohjandai, Kodima-lehtesen venäkeline toimitai P’otr Vasiljev eziti festivalil dokumentaližen Vepsläine gor’a-fil’man. Se starinoičeb vepsän rahvahan istorijan jügedas aigas – XX voz’sadan 30.-40. voziš.
Toine vepsläine fil’m oli todud Petroskoišpäi. Fil’man scenarist om neniden sanoiden-ki kirjutai, Maria Filatova. Fil’man nimi om ”Verajad toižehe miruhu”. Fil’m sirdäb kacujad enččehe aigaha i ozutab, kut ende Sündumas neiččed arboiba.
Koumanz’ fil’m vepsän rahvahas, mitte oli ozutadud festivalil oli etnografine. Sen tegii om Estinman rahvahaližen muzejan radnik Indreg Jaats. Fil’man tegijad lähteba Piterin agjan külidme i tundištasoiš küliden eläjidenke. Mugoine-žo matk 50 vot tagaze tegiba estilaižed tedomehed, sikš nimi-ki fil’mal om ”Vepsän mas läbi. 50 vodes päliči”. FUFF –festivalil nece fil’m sai Panend rahvahan kul’turaha-nominacijan.
Täl vodel FUFF-festivalil ei olend vägestajid. Festivalin tegijad znamoičiba erasid fil’moid. Niiden keskes oli Jevgenijan Perebaskinan fil’mad Perm’-lidnaspäi da Ivan Gerasimovan fil’mad Marii Elaspäi.
Koume päiväd festivalin ühtnikad openzihe mastar’-klassoiš, miččid vediba vengrailaine kinoohjandai da scenarist Daniel Erdelyi da estilaine kirjutai, scenarist da kino-ohjandai Mart Kivastik. Mastar’-klassoiš kaikutte starinoiči ičeze tuleban fil’man polhe. Oli lujas melentartušt tedištada, miččed erazvuiččed idejad oma kino-ohjandajil. Toine tahtoib tehta čoman fil’man armastusen polhe, toine – panda fil’maha istorijan, mitte jäi muštho laps’aigaspäi, ken-se tahtoib snimda fantastikad. No kaikil heil om taht tehta fil’man, mitte oliži mel’he kacujile. Mart da Daniel andoiba vastusid letud küzundoihe, nevoiba fil’mtegijoile kut oikti kirjutada scenarijad.
FUFF-festival’ oli tarbhaižen sen ühtnikoile. Parahimiden fil’moiden kacund, eläbad paginad, uded tedod da tundmused. Kaik nece andab väged kinotegijoile da lahjoičeb himod tehta uzid melentartuižid fil’moid.