Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Oppim ristitun oiktusiden sistemad

Corpus: New-writing language

New written Veps

Source: Maria Košeleva, Kodima. № 7, (2017), p. 6

Oppim ristitun oiktusiden sistemad
(Vepsian)

Openduz: Kezan augotišes meiden toimitai Maria Košeleva oli kusril verhas mas. Täs hän starinoičebKodima-lehtesen lugijoile ičeze openduses.

, nacein, äi kerdoid elos kundlit mugoižid sanoid kut ristituiden oiktused. Jäl’gmäižel aigal kaik paksumba pagištas neciš. A ku sanuda tärktembaoiktusiden kaičusiš. Nece om lujas sur’, leved da jüged azj, neiččele nügüd’ anttas äi homaičust. Ristituiden oiktused om mugoine azj, miččele ei eskai sa löuta konkretišt märičust. No ku ristit löudab vastusen sihe, a völ parembamahton kaita oiktusid, hän voib tehta äjan. Miše tehta necidä Ühthižrahvazkundad jo kaks’kümne vot jogahižen voden tegeba Harjoiteluzprogramman igähižiden rahvahiden oiktusiden mödhe.
Kut oli jo sanutud Ühthižmaiden organizacijan Ülembaine komissariat
ristitun oiktusiden mödhe 20 vot tagaze vedi ezmäižen Harjoiteluzprogramman igähižiden rahvahiden täht.
Se oli tehtud sikš, miše täl vodel oli ezmäine Mirun igähižiden rahvahiden 10-vozne jubilei. Programman pätegendanantta igähižile rahvahile voimuz sada tedoid Ühthižrahvazkundoiden sistemas da mehanizmoiš, miččed om sidotud ristitun da, sen-žo aigan, igähižiden rahvahiden oiktusihe. Meletadas, miše programman ühtnikad linneba paremba vaumištadud, miše kaita rahvahiden oiktusid da abutada ičeze sebroile tehta necidä, a mugažo opeta sihe toižid igähižiden rahvahiden ezitajid.
Nece programm om tehtud nelläl kelel: venän kelel, anglian kelel, francian kelel da ispanian kelel pagižijale rahvahile. Se jatkub ühten kun francian da anglian kelil pagižijiden ristituiden täht Ženeva-lidnas da pol’tošt kud ispanian da venän kelil pagižijoile: koume nedalid Moskva- da Bilbao-lidnoiš, a sid’ koume nedalid jatkub Ženevalidnas toižiden ühtnikoiden täht. Venänkeližed ühtnikad opendaba Venäman rahvahiden sebrastusen universistetas, sigä koume nedalid heil oma openduzparad, kus opendasoiš rahvazkeskeižihe temoihe da opendaba mehanizmad ristituiden oiktusiden poles (konvencijad da deklaracijad), opendaba Ühthižrahvazkundoiden sistemad da sen mehanizmad, miččed om sidotud igähižiden rahvahiden oiktusihe. Mugažo sen palan programmaha mülüb valdkundan sisteman openduz da tundištoituz igähižiden rahvahiden olendanke.
Miše ühtneda programmaha tarbiž täutta suren anketan, kus pidab starinoita ičeze mahtišton da tegendan polhe. Anketad tarbiž oigeta vodes programman edes. Ühtnikoiden valičuz om lujas tärged da kova process. Se om jagatud koumehe etapaha. Ezmäi nügüdläižed programman ühtnikad kaikiš anketoišpäi valičeba 20 parahimad, sid’ Venälaižed programman ühthižradnikad tegeba toižen valičusen etapan, da lopus nece ühtnikoiden lugetiž oigetas Ženevalidnaha, kus Ülembaine ristituiden oiktusiden komissariatas tehtas jäl’gmäine pätuz. Programman ühtnikan voib olda vaiše igähižen rahvahan ezitai, tarbiž, miše hän da hänen organizacii tegižiba radod, mitte om oigetud rahvahiden kaičendaha. Igä da openduz ei olgoi tärktad, no kaikense pakičijale tarbiž mahtta opeta toižid ristituid.
Täl vodel programmaha ühtni kahesa venäkelišt ühtnikad: čukčad, nanaicad, šorcad, evenkad, ul’čad da vepsad. Kaik oma eri-igäižed, erazvuiččen mahtištonke, no kaik oli valitud ičeze sebroiden ezitajikš. Moskvas openduz jatkui 4.-25. kezakud. Se mäni Venäman rahvahiden sebrastusen universitetas, oiktusiden tedokundal. Kogonaižen päivän ühtnikad openziba valdkundan da rahvazkeskešt oiktut, niiden sistemad da mehanizmad. Melekahad da mahtokahad opendajad hüvin sel’genzoitiba kaik sändoid da azjoid, starinoičiba, kut rata valdkundanke, kirjutada pakičused da taričused, openziba sauda dialogad rahvahan da valdmehišton keskes. Kaik nece vaumiči ühtnikoid toižehe komponentaha Ženeva-lidnas, kus voižiba kävutada ičeze tedoid praktikal.
Paiči opendust oli tehtud erazvuiččed vastused valdkundan organizacijoiš, mugoižiš, kut Ristitun oiktusiden valdakahan mehišton apparatas, Valdkundan Dumas, kus oli vastuz RAIPON-sebranke da oli tehtud ištund, miččen polhe oli jo kirjutadud kezakun nomeras. Programman ühtnikad oliba mugažo vastusel Verazmaiden azjoiden ministerstvas da mugažo Moskvan Ühthižrahvazkundoiden ofisas, kus heile starinoitihe programman da sen jatktandan polhe. Meiden man ezitai Aleksei Cikarev starinoiči sen mehanizman radon polhe. Se oli lujas tärged, sikš ku kaiken aigan Harjoiteluzprogramman aigan om sen mehanizman sessii, mitte jatkub 5 päiväd da miččel voib ezitada ičeze rahvahan küzundoid, tehta taričused mehanizmale, miše se abutaiži painastada sen küzundan pätusehe.
Toižil sanoilMoskvan programman pala oli täuz’ erazvuiččid azjtegoid da abuti ühtnikoile el’geta, oppida ičtaze hüvin da kodvda sadud tedod praktikal, Ženeva-lidnas, miččen polhe voit lugeda toižes nomeras.