Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Maria Košeleva.
Vihm ei telustand praznikale
Source:
Kodima. № 8, 2017, p. 1
Maria Košeleva
Vihm ei telustand praznikale
Veps
New written Veps
Praznik: Erasid vozid tagaze Šokšun eläjad tegiba ičeze küläs ”Päiväižen praznikan”. Täl vodel Karjalan Rahvahaližen politikan ministerstv tugi necidä praznikad rahoil.
Navedid-ik tö ičetoi kodisijad? Nacein, ei ole ristitud, kudamb sanuiži, miše hän ei navedi sidä. Kodisija, kacmata sihe om-ik se edahan vai ei ole, eläb-ik ristit sigä pit’kha vai ei, kaiken om hänen südäimen da hengen pala, mittušt hän muštab hüväl sanal da melel. Muga, kodisijan praznikad jogahižen voden praznuičeba Šokšun eläjad.
Necen praznikan nimi om ”Pühä päiväine”. Se tehtas tobjimalaz heinkun toižen pühäpäivän.
Täl vodel nece päiv vähän sirttihe, sikš miše 15. päiväl heinkud oli vepsläine ”Elon pu”-praznik Šoutjärves, niken ei tahtoind pidäta kaks’ mugošt praznikad rindati. Nedališ päliči mugažo ei ozastund tehta praznikad vihmkuron tagut. Valeg oli kogonaižen päivän da sen taguiči ei olend voimust tehta ”Päiväižen pühäd”. No kaiken-se ei sand jätta külänikoid praznikata. Se lopuks pidätihe 30. päiväl heinkud!
Kacmata sihe, miše necil-ki päiväl oli vihmasine sä, praznik tegihe lujas vessel, melentartuine da kaikid tärktemb – se oli lujas kodikaz, nece oli todesine külän praznik! Praznikan tegijan oli Šokšun agjan administracii da abunikan oli Rahvahaližen politikan ministerstv. Azjtego mäni Šokšun školan rindal.
Hot’ nece oli-ki ”päiväižen praznik”, iče paiväine ei tahtoind ozutadas, taivaz oli pil’vekaz, erašti vihmui. Kacmata sihe, kaik oliba hüväs meles, niken ei eskai homaičend vihmad, kerdale ottud vihmsädod da vihmvarjoičijad kovas abutiba ristituile.
Adivoid vastsiba čomad neičukaižed rahvahaližiš sädoiš. Hö andoiba tulijoile penikaižen lahjan da sanuiba tervhensanoid. Jogahine adiv voi adivoitas magukahal vepsläižel paštatesel da hulal čajul, midä lämbiti mugoižel vihmukahal päiväl da andoi praznikale völ enamba kodikahut. Kaikuččel praznikan adivol oli voimuz ühtneda mastar’-klassaha – tehta päiväižen znaman nitišpäi. Se tuli mel’he kut lapsile, muga aigvoččile-ki ristituile. Erased tegiba päiväižid ičeleze, a ken-se –ičhižile-ki. Paiči necidä adivoiden täht oli tehtud ”Kaikid čomemb kirb”- da ”Kaikid čomemb änikpal’mik”-konkursad. Niihe ühtniba vaiše lapsed, heiden abul praznik läksi völ mujukahambaks”.
Oli lujas hüvin nähta praznikal äi lapsid. Hö oliba praznikan adivoin da mugažo artistoin: eziniba scenal, pajatiba da kargaižiba. Lujas hüvin oli ozutadud ”Lämoidäd’ da Vezi-tädi”-sarn! Kut-žo čoma oli kundelta, kut penikaižed lapsed pagižeba vepsän kelel, Šokšul om hüvä sü olda korktad mel’t ičeze lapsiš.
Meiden redakcijan polespäi tahtoim sanuda surid spasiboid Šokš-külän administracijale, Rahvahaližen politikan ministerstvale, kaikile, ken ühtni päiväižen praznikan tegemižehe, päazjan Šokšun ejäjile siš, miše hö kaičeba mugošt čomad tradicijad.