Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Oppim ristitun oiktusiden sistemad

Corpus: New-writing language

New written Veps

Source: Maria Košeleva, Kodima. № 8, (2017), p. 5

Oppim ristitun oiktusiden sistemad
(Vepsian)

Openduz: Meiden toimitai Maria Košeleva jatktab starinoita ičeze harjoiteluzprogrammas Ženeva-lidnas.

Proidnudes nomeras minä zavodin starinoita rahvahiden oiktusiden harjoiteluzprogramman polhe. Sigä oli kirjutadud mitte se om, miččed palad mülüba sihe da miččen oli Moskvan pala.
Oldes Moskvas koume nedalid saim tärktoid tedoid rahvazkeskeižiš oiktusiš da olim jo vaumičenuded tulda toižehe programman palahaŽeneva-lidnaha. Ženevas oli ani toine, no mugažo lujas melentartuine da čoma programm. Tarbiž, nacein, sanuda, miše se oli völ paremb, mi Moskvas, hot’ meletim-ki, miše paremba ei voiži olda.
Paiči venänkelišt gruppad opendushe Ženevas ühtniba völ angliankeline, franciankeline da ispaniankeline gruppad. Kaik jo oliba Ženevas nedalin edel meiden tulendad da neciš nedališ saiba teoretižid tedoid. Ženevas ühtnikoil oli hüvä voimuz rižada, mitte sur’ om meiden ma i kutžo äi igähižid rahvahid eläb siš. Oli lujas melentartušt tundištoittas kaikidenke ühtnikoidenke. Vaiše kogonaine venänkeline grupp oli Venämalpäi. Kaik toižed gruppoiden ezitajad oliba erazvuiččiš maišpäi. Ozutesikš, ispaniankeližes gruppas oli kümne ühtnikad da kaik oliba erazvuiččiš maišpäi. Mugoine-žo situacii oli toižiš gruppoiš.
Üks’ programman hüviš da tärktoiš azjoišpäi om se, miše meil oli voimuz tundištadas äjiden rahvahiden kul’turanke da istorijanke, ezitada meiden rahvahid da löuta kut ühtejiččid azjoid, muga sured-ki erod. Kaik ühtnikad tuliba ühtnemaha programmaha ei muite: jogahižel rahvahal om mitte-se problem, mičcenke hän tahtoiži jagatas da löuta sille pätusen. Erasil rahvahil oma kovad problemad, erasil ei olgoi, no kaikid ühtenzoiti üks’ azj tahtoiba tedištada enamba rahvahiden oiktusiš. Jogahižel oli voimuz jagatas mahtištol da tedoil ei vaiše ühtnikoidenke, no ekspertoidenke-ki, tedajidenke mehidenke.
Ezmäine nedal’ mäni Ženevan tutabas Vil’sonan kodimištos. Neciš čomas istoriližes sauvondas nügüd’ om Ühthižrahvazkundan ülevan komissaran ohjandusen štab-fater. 1920-vozil sigä oli tutab kaikile Rahvahiden Liga, mitte möhemba sirttihe toižehe sijaha. Kogonaižen nedalin homendesespäi ehthasai sigä vedetihe erazvuiččed tärktad vastused ekspertoidenke, Ülevan komissaran ohjandusen da toižiden Ühthižrahvazkundan organizacijoiden ezitajidenke. Toižil sanoil vastsimoiš niiden organizacijoidenke da azjmehištoidenke, miččiden polhe meile starinoitihe Moskvan opendusen aigan. Se oli lujas melentartušt ičeze sil’mil kacta, kut radaba nene azjmehištod, tundištadas da pagišta niiden ezitajidenke, tehta tarbhaižid küzundoid. Paiči necidä läz jogahižel homendesel ühtnikoil oli ičenaine , miččen abul voižiba kodvda ičtaze, kut muštaba proidnuziden päividen tedoid.
Toižel nedalil programman ühtnikoid varastiba jo toižed tegendad. Heil oli muga kuctud trening, kus ühtnikoid opetihe opendamha toižid ristituid rahvahiden oiktusiden sistemaha. Se oli lujas melentartuine da tärged openduzaig, opendajad kebnas sel’genzoitiba kaiked da sid’ andoiba tegendanjagatas penihe gruppoihe da tehta ičeze projekt, mitte abutab opeta ristituid rahvahiden oiktusihe.
Toižil päivil ühtnikad vaumičiba koumandehe, kaikid tärktembaha nedalihe. vaumičeba dokladan Igähižiden rahvahiden oiktusiden ekspertoiden mehanizman sessijan täht. Tobjimalaz se vedetas jogahižen heinkun Ženevan Rahvahiden kodimištos, Ühthižrahvazkundan päsauvondas. Igähižiden rahvahiden oiktusiden ekspertoiden mehanizm andab Rahvahan oiktusiden nevondištole tedoid igähižiden rahvahiden oiktusiden küzundoiden mödhe. Neche sessijaha ühtneba ekspertoiden mehanizm, valdkundoiden ezitajad, igähižiden rahvahiden ezitajad, tedomehed da erazvuiččiden organizacijoiden ezitajad. Harjoiteluzprogramman ühtnikoil mugažo om voimuz ühtneda sihe da ezineda ičeze dokladanke, miččes om sanutud rahvahan probleman polhe vai oma miččed-se taričused ekspertoiden mehanizmale. Harjoiteluzprogramman ühtnikoil om völki üks’ tegend, heile tarbiž tehta sessijan paralleline azjtego. Tobjimalaz ned vedetas longkeskustan aigan seminaral vai ištundal. Täl vodel programmal om jubilei, se om olnu elos jo 20 vot. Necikš statjaks tegim lujas melentartuižen azjtegon, kuna tuliba proidnuziden voziden programman ühtnikad da starinoičiba ičeze mahtištos da satusiš.
Lopus tahtoin sanuda, miše nece programm om lujas hüvä da čoma voimuz igähižiden rahvahiden ezitajiden täht opeta ei vaiše rahvahiden oiktusid, no opeta-ki radmaha erazvuiččiden ristituidenke, kudambad pagižeba verhil kelil, kudambil om toine kaceg miruhu, kudambad eläba ani edahaižiš maiš i äi tošt. Toivon, miše kut programman ühtnikoile, muga heiden rahvahile-ki se programm om lujas tarbhaine.