Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

”Periodika”-paindišt eziti uzid kirjoid

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Maria Košeleva, Kodima. № 4, (2018), p. 3

”Periodika”-paindišt eziti uzid kirjoid
(Vepsian)

Jo äjak-se votPeriodika-paindišt tegeb čoman vastusenKniigumelličča-nimel. Sigä ozutadas kirjoid, miččid paindas paindištos. Täl vodel keväz’kun 16. päiväl mäni koumanz’Kniigumelličča-vastuz. Vastusel oli ezitadud kirjoid, miččed oli paindud vodel 2017, venän, vepsän, karjalan da suomen kelil.
Prezentacii mäni ühtes Petroskoin sijoišpäi, kus tehtas literaturvastusid. Sigä kerazihe äi adivoid. Heiden keskes oli kirjoiden tegijoid da toimitajid, kuvantegijoid da lugijoid. Mugažo vastusele tuli keliden tundijoid da ülä-openikoid, erazvuiččiden kul’tursebroiden ühtnikoid. Vastuz zavodihe ministran Sergei Kisel’ovan tervhensanoišpäi, ved’ kirjoiden enambišt vaumitihe Karjalan rahvahaližen politikan ministerstvan rahaabus.
Kniigumelličča-vastuz om melentartuine azjtego kaiken aigan. Kaikuččen voden sen tegijad meletaba midä-se ut, miše adivod oližiba hüviš meliš. Männuden voden augotišesPeriodikategi čoman kalendarinSündundpäiväd-nimel. Kalendarin erigoičuz om siš, miše sidä voib kävutada jogahižen voden. Se ozutab sebranikoiden, läheližiden da heimolaižiden sündundan päivmärad. Tarbiž vaiše kirjutada niid kalendarihe. Kniigumelliččantegijad muga tegiba-ki. kirjutiba kalendarihe kirjoiden avtoroiden sündundan päivmärid. Jäl’ges avtoroid kuctihe lavale, i starinoičiba ičeze töiš. Muga kaikil adivoil oli voimuz enamba tedištada kirjutajiden polhe.
Vastusel oli ezitadud 16 kirjad. Niišpäi koumen kirjan avtorad oli ezitadud vastusel ezmäižen kerdan. Ned oma Galina BaburovanHoletoi aig-runokogomuz vepsän kelel, Santtu Karhun ezmäine runokogomuz suomen kelel da Anna UsovanLühüd sanaoza””-kogomuz karjalan kelel.
Kut sanui Galina Baburova, ”Kniigumelliččaandoi kirjutajile, kudambad vaiše zavodiba kirjutada, voimusen jagadas ičeze tundmusil da mahtištol toine toiženke. Holetoi aig-kirjaha avtor kerazi fol’klorižid da vepsläižiden kirjutajiden runoid lapsiden täht. Hän jagoi runoid erazvuiččihe temoihe, sikš nece kirj kožub kaikile: kut penile, muga vanhembile-ki lapsile. Galinale tuli mel’he hänen ezmäine rad da hän hüviš meliš tartuižihe udehe radoho.
Vodel 2017. Periodika-paindištos läksiba eloho völ kaks’ kirjad vepsän kelel. Üks’ niišpäi om Ol’ga ŽukovanItti-totti-runokogomuz lapsile. Sihe om keratud ilosižid runoižid, lugetišid, kättepajoid da runoid kaikid penembile lugijoile da kundlijoile. Ol’ga löuzi materialad fol’klorižiš lähtkišpäi, a erasid runoid kirjuti iče. Ozutesikš, hän löuzi lühüdan runon da iče kirjuti lopun sihe. Tuli melentartuine da ilosineVariš-runo. Ol’ga iče om mamoi da hüvin el’gendab, kut om tärged kirjutada lapsile. Ved’ lapsed oma meiden tulii aig, hüvin muštaba da opendaba kelid.
ToiženMeceläjiden polhe-kirjan tegii om Valentina Rogozina. Nece om jo toine hänen kirj. Sihe Valentina kerazi runoid lapsile meceläjiden polhe. Kaik runod oma hänen. Necil kirjal om meletartuine istorii. Konz Valentina Rogozina völ radoi Petroskoin üläopištos, hän ühtradnikanke kirjuti openduzprogramman opendajile. Necen programman täht pidi tehta tegendoidki. Hän kirjuti runoid, miše opendajile da lapsidenkacujile oli kebnemb opeta lapsid vepsän kel’he. Niiden abul lapsed voiba kebnas opeta živatoiden nimid vepsän kelel.
Suren 2017. voden painusen omPajun taimen-kogomuz. Kirjan tegii Maikki Spicina kerazi erazvuiččiden rahvahiden sarnoid da kändi niid karjalaks. Sišpäi tuli čoma da sur’ sarnoiden kogomuz, miččen abul jogahine voib tundištadas mirun sarnoihe da lugeda niid ei vaiše venän kelel, no karjalan-ki. Völ vodel 2016 Anita Dunkers kirjutiPenikaižen pö-lusen iloazjad-sarnan karjalan kelel. Sid’ nece čoma da melentartuine sarn teatraližen radnikan polhe tuli mel’he kaikile. Sikš vodel 2017 se oli kirjutadud venän da suomen kelil.
Paiči kirjoid suomen, vepsän da karjalan kelil vodel 2017 ”Periodika-paindištos paindihe kirjoid Venäman suomalaiž-ugrilaižil kelil. Ned om mari-, komi-, da hanti-rahvahiden kelihe kätud Biblijan tekstad.
Voib homaita, miše vastusel oli ezitadud enamba kirjoid lapsiden täht. Om lujas hüvä, miše lapsed voiba opeta kelid mugoižel mahtollugedes čomid da melentartuižid kirjoid. Kuni meil om mugoine paindišt, kutPeriodikada kirjutajid, kudambad kirjutaba rahvahaližil kelil lapsile, voib rohktas sanuda, miše nenil kelil om tulii aig.