Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Vepsläine keitändkirj

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Aleksandr Svirin, Kodima. № 4, (2018), p. 6

Vepsläine keitändkirj
(Veps)

Valentina Vasil’jevna Lebedeva om kodi-istorijan tundii da ezitatoiden kul’turan kaičii Mäggärv’-küläspäi, mitte om Podporožjen agjas. Laps’aigaspäi hän kaičeb tedoid ičeze penes kodimas da sen ičeladuižiš tradicijoiš. Jo äjak-se vot Valentina Lebedeva jagase meidenke nenil tedoil internetan kal’t. No hän tahtoib kaita kaik tedod kirjoiš-ki. Ved’ sidä, mi om kirjutadud kirjas, ei sa heitta elospäi.
Ezmäižen kirjan Valentina pästi eloho ičeze den’goil. Sen tiraž oli vaiše sada ekzempl’arad. Kirjaha mülüi starinoid da muštatesid hänen mamankelel. No Valentina kändi niid venäks-ki, miše kirjad voi lugeda enamba ristituid. Nece kirj tuli äjile mel’he i kaik tiraž oli osttud. Nece sabutuz andoi Valentina Lebedevale uzid vägid da libuti hänen henged. Hän tahtoiškanzi kirjutada uden kirjan. Ühtes Sergei Stepanovanke Valentina tegi kirjan «Вепсы деревни МягозероПанфилки из Мышкина». Nece kirj oli tehtud arhivaspäi ottud azjbumagoiden da fotokuviden pohjal.
Nügüd’ tedonhimoine Valentina jatktab kerata ezitatoiden tedoid. Hänen uz’ kirjVepsläine keitändladlinneb omištadud vepsän sömižen vaumičendale. Se om sur’ panend rahvahan veroiden kaičendaha. Necen kirjan täht Valentina Vasil’jevna kerazi receptoid, miččid nügüd’ vähä ken tedab da muštab. Erasid receptoid hän iče muštab laps’aigaspäi. Mugažo hänenke jagoihe ičeze tedoil vanhad ristitud, kudambad hüvin tedaba vepsläižiden sömižiden vaumičendan erigoičusid. Om hüvä, miše Valentina Lebedeva probui iče vaumita nenid vepsläižid sömižid da tegi niihe fotokuvid.
Muga ozaižihe, miše hänen äivoččes rados tedištiba sijaližed valdmehed. Heile muga tuli mel’he nece rad, miše oli pättud pästta kirj valdkundan raha-abul. Toivom, miše necil čomal kirjal linneb sur’ tiraž. Nece linneb hüvä lahj Valentina Lebedevale hänen jubilejaks.
Naku om pen’ pala kirjaspäi: ”Kürzad oliba erazvuiččed, niid pašttihe erazvuiččes jauhaspai. Niiden vaumičendan täht ende emägoil oli surid rehtlid pit’kän pidimenke, sikš ku kürzid pašttas hilil päčiš. Rehtil’ voidas voižetukul. Taigin kürziden täht tehtas nozolaks, sid’ kürzid valadas rehtlile. Kürzad oma veroiden sömine. Niil mušttas kolijoid ičhižid”.
Mugažo kirjas voib löuta kagrkürziden receptoid. Ezmäižes variantas kagrjauh segoitadihe vedhe ližates vähän void da solad. Toižes variantas tahtaz tehtas maidol vai hapanmaidol, ližatas muna. Kaik rippub sišpäi, mitte om kanz, bohat vai ei. Pašttas lujas hoikid kürzid. Niid voib söda kandatesenke, solakahiden senidenke. Praznikoil tobjimalaz tehtihe kürzid südäimenke.
Varastam Valentina Vasiljevnan ut kirjad! Toivom, miše se jo pigai ihastoitab meid.