Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Valentina Libertsova.
Kyläs talvipruazniekoin aigah sežo ei muata
Source:
Oma Mua. № 8, 2017, p. 3
Valentina Libertsova
Kyläs talvipruazniekoin aigah sežo ei muata
Livvi
New written Livvic
Lopul tuhukuudu valdivo da Jumal annettih ristittyzile nelli huogavopäiviä Ižänmuan puolistajien päivän hyväkse, kudai ugodih yhteh aigah Maidopyhälaskunke.
Alavozen Kul’tuurutalois pruazniekkupivot zavodittihes jo tossargen, 22. tuhukuudu: jälles murginua piettih brihaččuloin keskes Ritsariloin turnieru. Se muga miellytti ozanottajien vahnembii, ga hyö jo ehtäl kirjutettih Internettah kiitändysanat.
Myöhembi illal liygiläzet kerävyttih varustumah Karjalan tazavallan päiväh, kudai tänävuon pietäh meijän Anukses. Vai tulin kodih, minägi hakkain sinne: oli himo nähtä omii Alavozen taigin -teatran artistoi, tiijustua midä hyö uuttu hommattih. Kyläs avavuttih karjalan kielen kursit, kursuniekoile toin ”Karjalan sanomien” da Oma mua -lehten toimituksen opastundah annetut lahjat. Erähät kaunehet kukki-kalenduarazet da ”Kipinän” kniigansivunmerkit käskin jagua Uvvet tuulet -volont’ourujoukon lapsile. Ylen äijäl ičegi miellyin niih painavoloih, ku vuozikalenduaran rinnal on kirjutettu kaikis tärgevimien valdivollizien da uskondollizien pruazniekoin nimet livvikse – anna vai lapset net lugietah da pannah mustoh.
Mieleh oli 24. tuhukuudu pietty armrestling-kilbu. Neče jygieh sanottau vieraskieline sana merkiččöy uuttu sportulajii, kudai yhtelläh jo opitah kirjuttua Olimpiiskoih programmah. Kilbah kerävyi läs puoldutostu kymmendy nuordu dai vahnembua da vie enämbi kahtukymmendy kannattajua. Kilbailtih nelläs igäjoukos: nuorembas 11-13 -vuodehizien keskes voitti Van’a Isakov, miehien keskes – Denis Nikiforov, a 14-18 -vuodehistu tuli äijy, pidi jagua kahteh joukkoh, kudamis voittajannu roittih Jegor Mattarainen da Ilja Markov.
Tiettäväine, kaikin vuotettih Maidopyhälaskun pruazniekkua, ku se jo äijän vuottu on meijän kyläs perindölline ihalmo. Huondekses kačahtelimmokseh taivahah, ga päiväine pahakse mieldy kunnelienne peityi sagieloin pilvien tuakse, siä buuristui, nouzi ylen vilu tuuli. Rahvastu yksikai kerävyi kudakui. Nelli kivoksih pystettyy Maidopyhälaskun kaunistu kuvua da suarnuelättilöikse sellinnyöt vastattih lapsii da vahnembii Prihodan koin rinnal. Iče Boris-tuatto ei puuttunuh pruazniekan alguh, ku vastai tävvet mašinat pyhilekävyjii. Ga hänen nuoret abuniekat ei laškisteltuhes: kanneltih suurii hiilavii samvuaroi da täyzii čupukku- da piiraijuodii Prihodan koispäi. Oppie magiedu sai kaikil.
Kul’tuurutaloin ruadajat Tatjana Ivanova da Irina Palatina varustettih kaikenjyttymiä kižua: kukkiloin torat, nuorua myöte sivottuloin silmienke astundu, lumikiäkkylöin loukkoloih lykindät, talvifutbol, pediälpäi kengii tabuandu – en kaikkii ni ehtinyh novvittua da kuvata, ku pidi tabailla omua bunukkua lumimägilöin keskes da paista tuttavienke. Jälles pihal telmändiä, tiettäväine, kaikil oli mieleh kävvä kylyh. A myöhäzel ehtäl rubei tuuččuamah – karjua, kebjiedy, čomua lumitiähtie! Ei sudre sanota: talvi helpol keviädy ei laske, vie oppiu jatkua omua valdua!
Tossupiän pruazniekan piendykohtas vallotti vidi polvessah – vikse, kaiken yön pani lundu. Ga taivas jo oli puhtahembi, puuloin kuvat lumel vähästy sinizembät, päiväzen kosketuksis kuului lämmin, erähien kodiloin räystähis muga helieh tipui, a ehtäl riädylöih riputtih jiäpuikot – kevät, työndäy omii merkiviestilöi da suau uskuo, se on lähäl.
Anukselazen pajojoukon konsertu piettih pyhänpiän 26. tuhukuudu. Naizet pajatettih yhtes dai yksinäh, kiitettih da igävöittih omua muadu, rakkahustu, nuordu aigua, elaigua. Iänet inehmizil kaunehet, mielet tuttavat, oli midä mustella da kuunnella.
Uppuou kivoksih Alavoine, kui kai pienet dai suuret hierut da kylät, ga ei azetu elaigu, ei uinota rahvas, maltetah ruadua dai huogavuo.