Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Muamonkielen päivä Kiestinkissä
Source:
Oma Mua. № 8, 2017, p. 4
Muamonkielen päivä Kiestinkissä
Karelian Proper
New written karelian
Tuiskukuun 19. päivänä Kiestinkin karjalaisien kulttuurišeurašša loppu karjalan kielikurššien kolmaš kauši. Kurššien viimeni harjottelu oli omissettu Kanšainvälisellä muamonkielen päivällä, kumpaista juhlitah 21. tuiskukuuta. Toimehpito järješšettih kyläkirjašton tiloissa, šentäh kun karjalan kielikurššija kolme vuotta peräkkäh oli pietty juuri Kiestinkin kirjaštošša.
Tapuamisen avasi meijän karjalan kielen opaštaja Tatjana Koval’ova. Hiän kerto kurššien kolmannen kauven lopputulokšista ta kiitti kaikkie ošallistumisešta.
Toimehpivon yksi teemoista oli ”Kiestinkin eläjien šukunimien istorija”, šentäh kun Kiestinkin karjalaisien kulttuurišeuran johtaja Gennadi Kundoz’orov tuanoin löysi tovissukšen šiitä, jotta 1920-luvulla hänen kantatuatot jouvuttih vaihtamah šukunimen. Šelvisi, jotta tämä teema on monella lähini. Aihien käsittely oli mukava ta monipuolini. Jokahisella löyty perehistorijoja šukunimistä. XX vuosišuan alušša šukunimijä jouvuttih vaihtamah kuin pakolaiset, kumpaset ašettauvuttih elämäh Šuomen puolella, niin ni eryähät perehet, kumpaset jiätih elämäh Karjalan alovehella. Šiih vaikutti poliittini tilanneh, mi oli Karjalašša 1920-luvulla.
Galina Šeina kerto šukunimien merkitykšeštä, mit oltih käytöššä Kiestinkin piirin alovehella XVIII–XIX vuosišatojen vaihtiešša.
Gennadi Kundoz’orov esitti Karjalan Heimo -aikakaušlehen numeron, mi on kokonah omissettu Kiestinkin pos’olkalla. Tämä numero ilmešty 1997 vuotena, ka vähä ken on šitä luken.
Pruasniekan aikana kuulu äijän lauluja, runoja ta anekdottija omalla kielellä. Perintehen mukah stolua korissettih karjalaiset ruuvvat.
Tahomma kiittyä kirjaštonruatajie Galina Šeinua ta L’udmila Vlasovua mahollisuošta pityä kielikurššija ta šeuran kokoukšie kirjaštošša šekä toimehpitoloih ošallistumisešta ta karjalan kanšallisen kulttuurin šäilyttämisen ta kehittymisen kannatukšešta.
Šamoin passipoičemma Tatjana Koval’ovua, kumpani joutoaikana opašti meilä karjalan kieltä. Tatjana Aleksandrovna vetäy oman kielen harjotteluja ni päiväkojin kašvattajilla ta alkeisluokkien koululaisilla šekä ohjuau karjalan kielen kerhuo Louhen Lapšien luomiskeškukšešša.
Kiitämmä Karjalan Rahvahan Liittuo, Karjalan kanšallisušpolitiikan ministerijyö, Šuomen Pohjois-Viena -šeurua šiitä, jotta meilä on tarvittavie karjalan kielen opaššušvälinehie, oppikirjoja, šanakirjoja, pakinašanakirjoja.