Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Herman Hakala. Väitöškirja lyydiläisien kieleštä ta istorijašta
Herman Hakala
Väitöškirja lyydiläisien kieleštä ta istorijašta
Karelian Proper
New written karelian
Tuiskukuušša 50 vuotta
täyttänyt lyydiläini tutkija ta kirjailija Miikul Pahomov väitteli filosofijan tohtoriksi Helsinkin yliopiston humanistisella tietokunnalla .
Hänen väitöštilaisuošša 11.tuiskukuuta 2017 toimittih vaštaväittäjänä Joenšuun yliopiston karjalan kielen professori Vesa Koivisto ta valvojana Helsinkin yliopiston itämerenšuomelaisien kielien professori Riho Grünthal , kumpani šamoin ohjasi väitöštutkimušta .Miikulan väitöškirjan teema on "Lyydiläiskyšymyš : Kanša vai heimo , kieli vai murreh ?(The Ludian Question )." Helsinkin yliopisto ta Lyydiläinen Seura on julkaistu hänen tutkimukšen kirjana .
Lyydiläiskyšymyš šynty , kun tutkijat ei oltu voitu yksimielisešti piättyä , onko lyydi iččenäini itämerenšuomelaini kieli vai karjalan tahi vepšän murreh .Miikulan väitöštutkimuš antau vaštaukšen täh kyšymykšeh .Väitöškirjaššah hiän tarkaštelou yksityiskohtasešti lyydin kieltä šekä lyydiläisien istorijua ta identifiointie .Näistä teemoista ei ole aikasemmin luajittu kokonaistutkimušta .Iellini lyydiläismurtehie kä-sittelijä monografija ilmešty 1975 vuotena .Miikul vertual’ou tutkimukšeššah lyydie onegan -, keški - ta šuvivepšäh šekä aunukšen -, šuvi - ta pohjoiskarjalah .
Mit ollah šiun tutkimukšen keškiset väittehet ta tutkimuštulokšet ?
– Kielentutkimukšešša lyydin ašema on arvijoitava uuvveštah , šentäh kun nykyni käsityš lyydiläismurtehista peruštuu piäošin 1940-luvulla luajittuih tutkimukših ta šilloinhan tieto-alalla ei ollun varšinki kielisosiologista šuuntaušta eikä riittäväšti tietoja itäisistä itämerenšuomelaisista kielistä . Lyydie ei voi luokitella minkänä toisen kielen varietetiksi (ili murtehekši ), šentäh kun šen murtehista on löyvettävissä ympäristöštäh šelväšti erottuva oma järještelmä .Lyydiläismurtehissa ta aunukšen karjalašša on vaikie löytyä yhtehisie tunnušomasie piirtehie , kumpasie ei esiintyis missänih vepšän murtehista .Toisualta rakentehellisilta ominaisukšiltah vepšä ei šovi lyydin ta aunukšen substrattikielekši .Lyydiläismurtehista löytyy enemmän yhtenevyttä kuin vepšäštä šiih muinoiskieleh , kumpasen pohjalta lyydin ta aunukšen arvellah kehittynyön .
Šuvikarjalan murtehet voijah jakua aunukšenpuolisih ta lyydinpuolisih .Lyydiläisalovehen pohjoispuolen : Šuikujärven , Tunkuon , Ontajärven , Puatenen , Mäntyšelän šekä itäsen Porajärven murtehet muovoššetah toini ryhmä .Täššä ryhmäššä löytyy lukusie piirtehie , kumpasie voit tavata Šisä-Venäjän karjalaismurtehissa – Tverissä , Tihvinäššä ta Valdaissa – ta ne ollah šelitettävissä lyydistä .Tämmöistä kuvua voit nähä šamoin pohjoiskarjalan lyydiläispiirtehistä .Aunukšešša ta šuvikarjalašša esiintyy lyydiläini substratti eikä näitä voi tutkie ottamatta huomijoh lyydie .Lyydiläismurtehie ei voi pityä šekamurtehina , šentäh kun niillä ei ole šekamurtehilla ominaisie kriterijä .Lyydillä on iččenäisen kielimuoton kriterit , ta šitä on piettävä omana itämerenšuomelaisena kielenä .
Mitein voisit kuvata lyydin kieltä ta šen ašemua nykyjäh ?
– Lyydin pakasijamiärä on enintäh 300 henkie ta še kuuluu uhanalaisimpih šuomenšukusih kielih . Kielen šammumisen takana ollah ošakši luonnolliset šyyt , šemmoset kuin demografiset muutokšet ta Petroskoin kaupunkin läheisyš .Tämän lisäkši lyydin tilannehta on vaikeutettu kielenšuunnittelun vijat , min kohtehena ollah ne Karjalan itämerenšuomelaiset kielet , kumpasilla on enemmän pakasijie .Šen takie lyydiläisien kieli on jiänyn virallisien tahojen tukeman elävyttämistoiminnan ulkopuolella .Lyydiläini kielitoiminta toteutuu iellähki vapuaehtoisvoimin .
Kerro omašta tauštaštaš ta kokemukšeštaš lyydin muamonkielisenä pakasijana .
– Olen šyntyn 14.2.1967 Petroskoissa Kuujärven lyydiläisien pereheššä . Lyydie olen paissun enimmäkšeh koissa ta kylissä , šentäh kun miun muamonkieli eruou šelväšti Petroskoissa käytetyistä itämerenšuomelaisista kielimuotoloista .Muamo on Karjalan kanšallisen kirjallisuon tutkimukšen alkuhpanija Maija Pahomova , kumpani kannušti milma äijän väitöškirjan luatimiseh ta kumpasen valosalla muissolla omissan tämän teokšen .Lyydin kielen šäilymini ta kehityš on miun elämän asie .Vuotena 1989 julkasin enšimmäiset runot muamonkielellä .Šen jälkeh miulta on ilmeštyn kolme runokokoelmua .Olen julkaissun kaikkieštah toistakymmentä erilaista lyydinkielistä kirjua mukah lukien aapini .Lyydiläisien vaikiešta tilantehešta olen paissun kolmešša ŠuomelaisUgrilaisien kanšojen Muajilmankongressissa .Meijän kielen pelaštamisekši peruštin 1998 vuotena Lyydiläisen Seuran .
Mitä ainehistuo olet käyttän ?
– Käytän tutkimukšešša Kuujärveltä ta muista lyydiläiskylistä vuosina 1988–2015 miun luatimie muistihpanoja ta iänitteitä . Olen šamoin hyö-vyntän omie aikasempah painettuja julkaisuja ta muita valmehie materialija , kumpasista erityisešti mainiččisin Šuomelais-Ugrilaisen Šeuran julkaisoman kielennäytehkokoelman Kuujärven lyydiläistekstejä (2011) ta Lyydin verkkošanakirjan , kumpaista olen nykyjäh luatimašša .Olen täyventän ainehistuo šamoin muijen kielimuotojen ošalta omilla murrehmaterialiloilla .Itäsie itämerenšuomelaisie kielie koškijat tiijot peruššutah miun työkokemukšeh , min šain ruatuas’s’a vuosina 1987–1991 apulaistutkijana Petroskoissa Karjalan Tietokeškukšen Kielen , kirjallisuon ta istorijan instituutin kielitiijon laitokšella .Šen jälkeh olen toimin šamoin tutkijana ta opaštajana Helsinkin yliopiston šuomelaisugrilaisella laitokšella .Miun enšimmäini keruumatka , kumpasen šuoritin 1986 vuotena petroskoilaisien tutkijien joukošša , šuuntautu Vienan Karjalah .Muissan vieläki , millä innolla ošallissuin Oma Mua -lehen enšimmäisien numerojen kohentamiseh 1990 vuotena Anohinin kirjapainošša .1990-luvulla Oma Mua julkasi jatkuvašti miun runoja ta kirjutukšija .Toimin šamoin tutkijana ta opaštajana Helsinkin yliopiston šuomelaisugrilaisella laitokšella .Olen omistan itämerenšuomelaisien kielien tutkimukšella yli 30 vuotta .
Mintäh lyydin kaltaset pienet kielet ta niijen tutkimini on tärkietä ?
– Kielie ei pitäis jakua pienih ta šuurih . Kaikkie kielie on piettävä tašavertasina , šentäh kun joka kieli on tärkie kulttuuri-istorijallini tekijä .Kulttuuri-istorija ei ole urheilukilpailuo .Kieli heijaštau šitä pakasijan yhteisön muajilmankaččomušta .Lyydi on esimerkki unohetuista šuomelais-ugrilaisista kielistä , kumpasien tutkimini voit pal’l’aštua toisenlaisie kehityškulkuja ta tarjota uuvvenlaisie näkökulmie .Näin miun tutkimukšešša ilmenöy , jotta aunukšen ta ošakši varšinaiskarjalan kielipohjana ei ole ollun vepšä , niin kuin aijemmin oli ajateltu , vain varhaislyydi .Toisualta , još lyydin kaltaset uhanalaisimmat kielet jätetäh nykymuajilmašša oman onnen nojah , on turha vuottua šamoin muijen meijän kielišukulaisien ymmärryštä ta tukie ”šuurien ” kielien pakasijilta .
Mitä ajattelet lyydin kielen tulovaisuošta ?
– Istorijallisešti kaččuon lyydin pohjalta on kehittyn huomattava oša karjalan murtehie . Še on eryänlaini Aunukšen kannakšen sanskriitti .Toivon , jotta ihmiset ymmärrettäis , jotta lyydi on hyvin arvokaš Karjalan kulttuuri-istorijalla , ta kannatettais šen šäilymistä ta elävyttämistä yhteisvoimin .Miun mieleštä , lyydin kielen ašeman tunnuššuš , šiih šuunnattu luaja kanšainvälini yhteistyö ta elävyttämistoiminnan tukemini voijah vielä auttua lyydiläisien elohjiämistä .Olen tavannun monta nuorta lyydiläistä , kumpaset haluttais šäilyttyä oma lyydiläisyš .
Miikul Pahomov kuvuau hyvin lyydin ta muijen uhanalaisien kielien elävytyštyön tärkevyttä .Väitöškirja antau lyydin kielen elävytyštyöllä vankan peruštan ta on meijän šeuran tavoittehien tukena .Ušon , jotta še šuau šamoin noštua lyydiläisien omanarvontuntuo , vahvistau heijän uškuoh tulovaisuteh ta innoštau heitä olomah ylpeitä identitetistäh .Lyydiläinen Seura onnittelou Miikulua 50-vuotispäivällä ta kiittäy häntä tunnollisešta työštäh lyydiläisien ta uhanalaisen lyydin kielen hyväkši .
Väitöškirja lyydiläisien kieleštä ta istorijašta
Karelian Proper
New written karelian