Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Vieraš kieli ta aivojen kehityš: kuuši ihmehfaktua

Corpus: New-writing language

New written karelian, Journalistic texts

Source: Natto Varpuni, Oma Mua. № 9, (2017), p. 9

Vieraš kieli ta aivojen kehityš: kuuši ihmehfaktua
(Karelian Proper)

Kakšikielisen lapšen kašvatukšešša aina ečin šopivua kirjallisutta, mi kannattais ta vahvistais milma täššä vaikiešša hommašša. Löysin tämän mukavan artikkelin aivan šattumalta ta taričen šitä luvettavakši teiläki.
Mi on parempikuta kuinki tietyä monta kieltä vai tietyä yhen kielen, no täyvellisešti?

Uškokkua tahi elkyä, ka enšimmäini variantti on parempi aivojen kehitykšen kannalta. Myö opaššumma vierahie kielie, konša tahomma kehittyö ammattialalla, muuttua toiseh muah tahi yksistäh šen takie, jotta tuo kieli ta kulttuuri kiinnoššetah meitä. Kielien opaštumini antau šuurta hyötyö meijän mielenluavulla ta aivojen kehitykšellä. Mukava, jotta tämän kannalta monen kielen kuta kuinki ošuamini on parempi yhen kielen täyvellistä halliččomista.

1.
VIERAHAN KIELEN OPAŠTUMINI PAKOTTAU AIVOT KAŠVAMAH ŠUUREMMIKSI
Konša ihmini opaštuu vierahie kielie, hänen aivot kašvetah ihan šanan šuorašša merkitykšeššä.
Tutkijat, kumpaset tutkittih ammattilaisien kiäntäjien aivoja, šuatih šelväkši, jotta niillä kiäntäjillä, ket vähintäh kolme kuukautta on opaššuttu vierašta kieltä šyväh, aivojen harmuan ainehen miärä kašvau. Mitä enemmän voimie tutkimukšen konkrettini ošanottaja pani kielen opaššukšeh, šitä šuuremmakši tuli hänen aivojen harmuan ainehen miärä.

2.
VIERAHAT KIELET PELAŠŠETAH ALZHEIMERIN TAUVISTA
Neiropsihologit verrattih Alzheimerin tauvin kulkuo niillä ihmisillä, kumpaset tiijettih monta kieltä ta niillä ket tiijettih vain yhen kielen.
Tutkimukšešša oli mukana 211 läsijyä, kumpasista 102 tiijettih vähintäh kakši kieltä, a 109 tiijettih vain yhen oman muamonkielen. Monta kieltä taitajilla tuon tauvin enšimmäisie merkkijä alko tulla näkyvih nellyä vuottua myöhemmin kuin niillä, ket ošattih vain yhtä kieltä. Šitä aikasemmin tutkijat oli kerrottu šemmoni arvelu, kumpasen mukah kielien opaštumini, laškutehtävät, kuva-arvotukšet ta logiikkapelit hillennetäh Alzheimerin sindromin kehityštä. Mainittu tutkimuš tovistau tätä arveluo. Vierahien kielien opaštumini antau šuurta šuojeluvaikutušta, mi on monie liäkkeitä parempi ta voimakkahampi.

3. BILINGVILÖILLÄ (KAHTA KIELTÄ TIETÄJILLÄ IHMISILLÄ) MUSIIKKIKYVYT OLLAH PAREMMAT KUIN NIILLÄ IHMISILLÄ, KUMPASET TIIJETÄH YHEN KIELEN
Vierahan kielen opaššuš pakottau aivoja tunnuštamah niitä iänie, kumpasie še ei ole aikasemmin tunnuštan eikä erottan.
Europpalaini, kumpani alkau opaštuo kiinan kieltä, yllätykšellä huomau, jotta iänneh, mi ennein hänellä kuuloštis-iänteheltä, ei oles-iänneh. Vain kiinan kieleššä šiinä on kolme erilaista iännehtä. Kiinalaini, kumpani opaštuu venäjän kieltä, šuau šelvän, kuin šuuri on intonatijon merkityš. Venäjän kieleššä šama virkeh voit merkitä aivan erilaista, još vain muutat intonatijota. Konša ihmini opaštuu vierašta kieltä, hiän rupieu paremmin tunnuštamah iäntehie ta tämän kautti lykylläh opaštuu šoittamah musiikkišoittimie.

4.
MONTA KIELTÄ TAITAJAT OLLAH LAHJAKKAHAT MONEN RUAVON LUATIJAT
Monta kieltä taitajat šuatetah šamanaikasešti miettie monta tehtävyä tahi proplemua.
Hyö helpošti kiännytäh yheštä ruavošta toiseh. Hyö paremmin šopeuvutah muuttujih oloih. Tämän faktan tovistajat luajittih kakši eksperimenttie. Enšimmäiseššä eksperimentissä monta kieltä taitajilla ta yksikielisillä oli tarittu monta kyšelyö. Niijen tulokšista näkyy, jotta bilingvit pärjätäh eri tehtävien ta eri ruatojen kera paremmin kuin yksikieliset. Hyö helpommin kiännyttih yheštä tehtäväštä uuteh tehtäväh. Toini eksperimentti oli vaikiempi: šiinä kyšelyt on tarittu eri-ikä-hisillä monta kieltä taitajilla ta eri-ikähisillä yhen kielen tietäjillä. Tiettäväini nuoremmat pärjättih paremmin kuin 45–50 -vuotiset ihmiset. Onnakko niijen ryhmäššä, kumpaset tiijettih monta kieltä, ero nuoremman ta vanhemman šukupolven välillä ei ollun niin šuuri, kuin yksikielisien ryhmäššä. Vanheteššahki bilingvit šäilytetäh kyky pärjätä hyvin ta šelviytyö šamanaikasešti monešta vaikiešta tehtäväštä. Kun tahtonnetta kehittyä tätä kykyö, šanotah tutkijat, – kannattau opaštuo toista kieltä lapšuošta šuahen.

5.
KIELET PARENNETAH MUISTIE
Monikieliseššä ympäristöššä kašvajilla lapšilla muisti on parempi kuin niillä lapšilla, ket pieneštä šuahen kuultih vain yhtä muamonkieltä.
Tämän lisäkši nämä lapšet paremmin lašetah piäššäh ta aikaisemmin opaššutah lukomah. Kakšikieliset lapšet muissetah paremmin eri esinehien ta tapahtumien järješšyštä ta yhtevyttä, ta tunnetah iččietäh varmoina tuttavašša paikašša tai paremmin pityä muississa ruattavien hommien spiiskua. Nämä kyvyt tullah näkyvih jo 5–7-vuotisilla lapšilla ta šäilytäh koko ijän.

6.
BILINGVILÖILLÄ ON HYVÄT TARKKUŠKYVYT
Rahvaš rikeneh arvellah, jotta monta kieltä tietäjät ollah hajamieliset ihmiset.
Onnakko tämä on vain stereotyyppi. Juštih monikieliset ihmiset ollah ylen tarkat, nähäh asien yleiskuvan tai huomatah pikkušeikat. Esimerkiksi, konša hyö tullah uuvvella ruatopaikalla, hyö heti huomatah, mimmoset välit ollah ruatajien uuvvešša kollektiivissa. Toisena stereotyyppinä on še, jotta ne ihmiset, ket opaššutah vierahie kielie, pahoin tiijetäh omua muamonkieltä. Tämä on vähäsen viärä käsityš. Kyllä, monta kieltä taitajien muamonkielen šanavarašto on tovellahki pienempi ta köyhempi, kuin niillä, ket tiijetäh vain muamonkielen (ainaški još pakina on niistä, kellä ei ole korkiekoulutušta ta ket opaššuttih toisie kielie vain multikulttuurisešša ympäristöššä). Onnakko bilingvit ymmärretäh muamonkielen logiikkua (järješšyštä, kielioppie ta šananmuovoššušta) paremmin kuin yksikieliset ihmiset.