Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Anni Vlasova.
Kalevalan päivällä Kuusamošša
Source:
Oma Mua. № 10, 2017, p. 7
Anni Vlasova
Kalevalan päivällä Kuusamošša
Karelian Proper
New written karelian
Kuusamo-Viena -šeura toimiu aktiviisešti ta šiih yhtyy pakolaisien jälkiläisie ta niitä, ket kannatetah heijän toimintua karjalan kulttuurin hyväkši.
Meijän kyläštä Kuusamoh ei ole pitkä matka. Nykyjäh monet ihmiset helpošti käyväh rajan toisella puolella kaupoissa ta kylpylöissä. Myöki, karjalaiset, mielellänä käymmä kielišukulaisien luo, otamma käyttöh heijän hyvie tapoja. Esimerkiksi, miellyttäy, jotta Šuomešša on šemmosie päivie, ei lepopäivie, ka kuitenki ne kuulutah valtijon pruasniekkoih, konša jokahini voit noštua valtijon lipun oman talon piällä. Yksi šemmosista päivistä on Kalevalan päivä, še on Šuomen kirjallisuon päivä. Šitä pietäh juštih 28. tuiskukuuta.
Tälläki kertua Piäjärven ”Vienan Virran” etuštajat oli kučuttu yhtehiseh juhlah. Arkipäivänä löyty kuitenki vapaita ihmisie, mielellänä tulima ta näkeytymä šielä monien Kuusamo-Viena -šeuran jäšenien kera, kumpaset kahenkymmenen vuuvven aikana on tultu meijän hyviksi tuttaviksi.
Tämä šeura toimiu aktiivisešti ta šiih yhtyy pakolaisien jälkiläisie ta niitä, ket kannatetah heijän toimintua karjalan kulttuurin hyväkši. Hyö otetah šuurta ošua, esimerkiksi, Tie Vienah -simposiumin järještämiseh, kumpaista pietäh Kuusamošša joka toisen vuuvven piäštä elokuušša. Louhen piirin karjalaiset aina yhytäh šiih kulttuuritapahtumah.
Runoja, lauluja ta mukavie esitykšie
Kuusamo-Viena -šeuran johtaja Martti Määttälä avasi pruasniekkaohjelman ta kučču kaikkie laulamah muutomie karjalaisie lauluja. Kuuntelima runoja karjalan kielellä Raili Tyynelän esitykšellä, myöki lukima karjalankielisie runoja. Mie luvin Valentina Saburovan, Elvira Akimova – Anna Usovan, ta karjalan kielen kurššilaini Galina Ivačeva – Nina Arhipovan runoja. Lisäkši mie kerroin karjalan kielen tilantehešta Karjalašša ta Louhen piirissä.
Saara Homanen esitti vanhan košton, mi oli ommeltu 100 vuotta takaperin. Tämä košto oli šattumalla löyvetty jo kuolluon Alli Kaukoniemen lakašta. Irma Leinonen oli šuanun košton kuntoh ta nyt voit tuttavuššuttua ihmisie vanhoih ompelutavoih ta kankahih.
Mielellänä kuuntelima Ulla Kaakisen kertomušta hänen harvinaisešta harraššukšešta ta kaččoma kulta- ta šulkkulankoilla virkattuja ikonija. Oli vielä mukava kuunnella Kyllikki Riekin ta Maija Korpelan esityštä.
Ohjelman lopušša oltih arpajaiset. Tämän tavan myöki olemma ottan käyttöh, näin šuamma lisyä tuloja yhteiskunnalliseh ruatoh. Kostitettih meitä i čäijyllä piirakkojen ta voileipien kera. Juuri kerkisimä rajalla, hyvä kun luottima meijän šohverih Leonid Kuranovih.
Terveh tulla meilä
šanomma passipot hyväštä vaštahotošta ta toivomma, jotta tämmöni hyövyllini yhteistyö karjalan kulttuurin hyväkši jatkuu. Šeuruavalla kertua myö šuunnitelemma yhteistapuamisen meilä Piäjärveššä, konša Kalevalan marafonin puittehissa 19. kevätkuuta järješšämmä Karjalaisen kulttuurin pruasniekan. Vuotamma vierahiksi Kalevalan laulujoukkuo, terveh tulla!