Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Voitko yksi ihmini vaikuttua kielen elvyttämiseh?

Corpus: New-writing language

New written karelian, Journalistic texts

Source: Maikki Spitsina, Oma Mua. № 11, (2017), p. 6

Voitko yksi ihmini vaikuttua kielen elvyttämiseh?
(Karelian Proper)

Tuiskukuušša Petroskoin kouluissa piettih Petroskoin tulovaisuš -konferenšši. Šen tarkotukšena on kannat- tua nerokašta nuorisuo heijän tutkimukšissah.

Konferenššin ruato jakautuu eri sektijoih. Tänä vuotena Kotišeutuoppi-sektijon voittajien lukuh piäsi vienankarjalaini Darja Bučneva. Petroskoin Puškinilla nimetyn koulun 10. luokan opaštujan tutkimuš kerto karjalaisen aktivistin Natalja Antonovan roolista ta vaikutukšešta karjalan kielen revitalisointih (elvyttämiseh ta kunnoštamiseh) Karjalašša. Nyt Darjan ieššä on ošallistumini Karjalan tulovaisuš -konferenšših, mi pietäh kevätkuun lopušša Petroskoin valtijonyliopistošša.

KARJALAISEN KULTTUURIN KANNATTAJA
Kyšelin Dašua hänen ošallistumisešta konferenšših ta tutkimušruavošta.

Mie joka vuosi ošallissun tämän konferenššin Kotišeutuoppi-sektijoh, kerto tyttö. Tänä vuotena miula oli kakši šeloššušta: yksi niistä koški ekologijua, šiinä mie kerroin Ylä-Kuittijärven ta Lammaisjärven vejen luavušta Vuokkiniemen alovehella, ta toisešša šeloššukšešta kerroin Natalja Antonovašta. Toini šeloššuš kuulu Kotišeutuoppi-sektijon Muamonkielet-ošah.
Darja Bučneva pitäy Vuokkiniemen kylyä omana kotimuana ta häntä lapšuošta šuaten kiinnoštau karjalaini kulttuuri:
Mieki olen karjalaisen kulttuurin kannattajana, hoti olen kaupunkin eläjä.
Šuuren panokšen miun kašvatukšeh pantih miun ämmö ta ukko, heimolaiset. Miun perehen kaikki jäšenet maltetah karjalan kieltä ta myö rikeneh pakajamma karjalakši, konša keräyvymmä yhteh. Mie en ole šyntyn Vuokkiniemeššä, onnakko muinoisajašta tiälä elettih muin kantatuatot ta nyt eläy miun ämmöni, tiälä on šyntyn miun muamo. Miula on mahollisuš koškie karjalaista kulttuurie, kuunnella karjalaisie lauluja, vet Vuokkiniemeššä on šäilyn karjalaisien perintehellini elä-mäntapa. Olen mielissäni, jotta Karjalašša on olomašša paikka, kumpaista mie voi kuččuo kotimuakši.
Neičyt on varma, jotta Karjalan tašavallašša nykyjäh on olomašša yksi ajankohtani proplema, še on kulttuuriperintehien elvyttämini ta šäilyttämini. Karjalan kieli on häviemisen rajalla, šentäh kun vanha šukupolvi vielä pakajau šitä, a lapšet ei. Ka još haluot tietyä toisien rahvahien kulttuurie, niin enšin pitäy tietyä oman rahvahan perintyö.
Mie pitälti ajattelin, voitko yksi ihmini vaikuttua oman pienen kotimuan kulttuurin kehittämiseh? Mimmoni tulovaisuš on karjalan kanšalla? Voitko pelaštua Karjalan tašavallan kanšalliskielen? Šentäh kun mie aina olen tovellisien karjalaisien kešen, niin huomasin, jotta heijän luvušta erotah eryähät ihmiset. Yksi niistä ihmisistä on karjalaini aktivisti Natalja Antonova. Tämä vaikuttiki miun tutkimuštyön kirjuttamiseh, šelvitti Daša.

KIELIAKTIVISTI ANTONOVA
Darja Bučnevan työn tarkotukšena oli tutkie yhen personan roolie karjalan kielen revitalisoinnin prosessissa.
Šitä varoin Darja pitälti pakautteli Natalja Antonovua, tutuštu hänen elämänkertah ta ruatoh, analisoi šuatuja tietoja ta luati piätökšet.
Pakinašša Natalja Nikolajevnan kera mie šain tietyä, jotta häntä kiinnoštau karjalaisien kulttuuri ta kieli šekä kanšan männyt ta tulija aika. Natalja Antonova on varma, jotta šyntyperä oikein vaikuttau ihmisen ielliseh kohtaloh ta valintah. Hänen pereheššä vielä nytki on šäilytty karjalaisien tavat ta perintehet, ka niitä ei enyä niin tarkkah piteliyvytä, kuin ennein. Šillä on oma šelityš. Myö elämmä Venäjän Federatijošša, missä kaikin paissah venyähekši šekä šukupolvetki vaihetah.
Šamoin Darja šai tietyä, jotta Antonova viisi vuotta johti Nuori Karjala -järještyö šekä joka vuosi ošallistuu nuorison Ropivo- ta Lembi -etno-illaččujen järještämiseh. Šen lisäkši Natalja Antonova ošallistuu šeloššukšien kera erilaisih kulttuuri- ta yhteiskunnallis-poliittisih toimehpitoloih šekä pitäy muasteri-oppija, kumpasissa karjalan kielellä opaštau paistamah kalittoja.
Miun yksi enšimmäisistä kyšymykšistä oli: “Onko šemmosie keinoja, jotta karjalan kieli vois ottua käyttöh nuorison kešen?” Natalja epyälö- mättä vaštasi šiih: “On!” ta kerto, jotta hänen yštävät kiännetäh Wikipedijan šivuja šekä VKta Facebook -sosialiverkoštoja karjalakši. Kieliaktivisti ta - nen kollegat ollah šitä mieltä, jotta juuri Internetin kautti voit kiinnoštua kieleh nuorta šukupolvie.
Aktivistit yritetäh popularisoija karjalan kieltä musiikkialalla. Karjalan kielellä on rokkie, räppie, toimiu kuklateatteri, pietäh fleš-mob- ta sosialiaktijoja. Niin, Natalja Antonovan avulla ilmešty karjalaisien enšimmäini Karelicationräp-levy. Räppie lukou Ondrei (kanšallisen teatterin artista Andrei Gorškov). Pakinašša Darjan kera Antonova huomautti, jotta Karjalašša on vähä ihmisie, ket tiijetäh karjalua, ka äijän niitä, ket tahottais šitä tietyä.

TUTKIMUŠTYÖN PIÄTÖŠ
Tutkimuštyön lopušša Darja Bučneva luati piätökšen, jotta karjalaini kulttuuri, perintehet, kieli liitytäh nykyelämäh, mukauvutah uuših oloih, löyvetäh vuatimušta ta jatkuo.
Arvelu šiitä, jotta yksi ihmini voit vaikuttua kielen revitalisointih, tovistu. Tietyšti, ihmisen pitäy šuaha koulutušta kieli- ta kulttuurialalla šekä ruatua valitun šuunnan mukah.
Meijän tašavallašša on monta aktivistie, ketä huoleššuttau kielen šäilyttämini, ta še milma oikein ilahuttau, korošti Daša Bučneva. Niin, Natalja Antonovan avulla jo monta vuotta toteutetah erilaisie projektija lapšilla, nuorisolla, aikuhisilla. Miun mieleštä, Natalja Nikolajevnan panoš karjalan kielen elvyttämiseh on arvotoin.
Ondrei-räppärin Tervehlaulušša on šemmosie rivijä: “En ole nengoine yksin, meidy on äijy. Olemmo lekkehel kogo yöt da päivät. Luajimmo kai midä voimmo, gu muaman kieli, elis linnas sežo kui hierus”. Nämä šanat niise ollah tovissukšena šiitä, jotta karjalan kieli eläy ta rupieu elämäh ielläh.