Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Uljana Tikkanen. Tiälä laulau kanša ta mua
Uljana Tikkanen
Tiälä laulau kanša ta mua
Karelian Proper
New written karelian
Ennein
šuurta konserttie etušalissa jo kuulu haitarin šoitto .Artistat valmistauvuttih konserttih .Šamah aikah rahvaš tuttavuššuttih Veikko Pällisellä omissettuh näyttelyh .
“MUUSIKKO , OPAŠTAJA , ŠÄVELTÄJÄ ”
Tämän nimini näyttely kerto Pällisen luomistyöštä . Šiinä oli Veikko Pällisen kirjutukšie , ihmisien muisselmie , Veikon peruštaman kuoron ta kantelistijen ryhmän valokuvie konserttiloista ta matoista .Vierahien kešen šai löytyä Veikko Pällisen opaštujie ta hänen kuoron laulajie .
– Hiän oli hyvä ihmini eikä konšana kironnun meitä , kun myö luatima mitänih ei niin , kuin hänellä himottais . Še oli hyvä , kun hiän meitä opašti , mitein pitäy laulua , jotta še kuuluis , jotta ihmini tunšis – hiän laulau omašta muašta , omašta järveštä , mečäštä ta ihmisistä .Kaiken šen Veikko pani lauluh .Myö naisien kera muistelemma Pällistä ta laulamma hänen lauluja .Kun yhen kerran laulat , niin še painuu piähä .Mie en ole oppin šuomen kieltä , vain kaikki laulut ollah piäššä täh päiväh šuaten , hoti mie jo monta vuotta en ole käynyn laulamašša , muistelou Aleksandra Lukašova , Veikko Pällisen kuoron entini laulaja .
Näitä lauluja nytki lauletah šekä vanhat , jotta nuoret .Veikko Pällisellä omissetulla festivalilla kaččojat kuultih ta nähtih kuin perintehellisie lauluja ta tanššija , niin ni nykyaikasie .Festivalih ošallistu vierahie Piäjärveštä , Petroskoista ta Šuomešta .
Venäläis-šuomelaisešša kulttuuriforumissa oli hyväkšytty projektti , kumpasen mukah Kullerot-ryhmä Oulušta tuli esiintymäh Veikko Pällisen festivalih Kullerot-ryhmä Oulušta .A musiikkikoulun opaštujat juuri tätä festivalie varoin valmissettih muutoma esityš ta opittih Veiko Pällisen lauluja .
“TARINAN ” ILMAPIIRI
Veikko Pällinen toi šuuren panokšen Kalevalan piirin kulttuurin elvyttämiseh šovan jälkeh . Nyt piirissä šitä kulttuurie šäilytetäh ta tutuššetah šiih nuorieki .Esimerkiksi , koululaiset voijah tutuštuo karjalaiseh kulttuurih Tarina-ryhmäššä .Noin kymmenen vuotta Arina Sem’onova on opaštan lapšie laulamah , tanššimah ta šoittamah kannelta .”Tarina ” niise esiinty festivalissa – lapšet tanššittih ta šoitettih kannelta . A mie pakauttelin ryhmän ohjuajua šiitä , mitein “Tarina ” šynty , mitä on šen ohjelmašša ta onko vaikie olla koululaisien ryhmän johtajana .
– Vuosina 2007–2009 tiälä Kalevalašša toteutu kanšainvälini Runolaulun juuret ja versot -projekti . Mie oli projektin ošanottajana ta šamoin šiih ošallissuttih Kalevalan keškikoulun lapšet .Šiitä , konša projekti loppu , lapšien himotti jatkua tätä toimintua – laulua ta tanššie .Niin projektin jälkeh oliki peruššettu Tarina-ryhmä , šelitti Arina Sem’onova .
Enšin ryhmäššä oli vain tyttöjä ta oli vaikiempi ruatua ilman poikie .Šiitä , konša ryhmän enšimmäiset artistat lopetettih koulu , Arina uuvveštah keräsi ryhmän ta šiinä oli jo kuin tyttöjä , niin ni poikie .
– Mie otan “Tarinah ” kaikkie , ken tahtou tulla . Esimerkiksi , ei jokahisella lapšella ole musiikkikorvua , ka hyö halutah tanššie , laulua .Miun ei ole pakko käyvä kouluh ta kuččuo nuorie ihmisie tulla , jatko Arina .
“Tarinan ” ohjelmašša on Veikko Pällisen lauluja ta nyt lapšet šoitetah viisikielistä kannelta . Arina Sem’onova valiččou šuomelaisie ta karjalaisie kanšanlauluja .
Muutoma kerta Arina lapšien kera kävi Šuomešša ta še kokemuš hyvin autto ruavošša .
– “Tarina ” on tosi kollektiivi . Monet opaštajat tahotah , jotta lopputuloš ois šuuri ta jotta še tulis ruttoh .Tietyšti , meiläki še on tärkie , ka vielä tärkiempi on iče prosessi .Meilä on aikua käyvä etnokeškukšešša ta ottua šielä käsityön tuntija , myö kučumma erilaisie ihmisie , kumpaset voijah kertuo šeuvun istorijašta .Šen lisäkši meilä on aikua levähtyäki , käyvä Šuomešša – tämä yhistäy lapšie ta meijän kollektiivissa on tosi hyvä ilmapiiri , kerto Tarina-ryhmän ohjuaja Arina Sem’onova .
PERINTEHIEN ŠÄILYTTÄMINI
Veikko Pällisen festivalin ohjelmašša oli šamoin joukkomatkoja , muasteri-oppija , kirjanäyttelyjä .Festivalin järješšyškomitietta valmisti kirjasen , kumpani oli omissettu muusikon , runoilijan , šäveltäjän muissolla .
Vaikka nyt ei enyä kuulu šitä puhašta , kaunista karjalan kieltä , kumpaista rahvaš paistih ta laulettih , ka tämmösien tapahtumien , kuin Veikko Pällisen festivali , avulla šuau šitä muistua ta kaikin voimin yrittyä šäilyttyä perinnehtä šeuruavilla šukupolvilla .
Tiälä laulau kanša ta mua
Karelian Proper
New written karelian