Texts
                                            
        
            Return to list
            
                    | edit | delete | Create a new
         
            | history
            | Statistics            
            | ? Help            
        
        
        
            
            Toini leipä
         
        
        
                
        
        
        
                
                
                
                
                
                
                
                 
            
Source:
 
        Oma mua. № 16, 2017, p. 9
        
                
        
               
        
        
    
        
                
        
            
            
            
                    
                
        Toini leipä
        
        
        Karelian Proper
                
New written karelian
                
      
             Karjalaisien perintehellisellä ruokastolalla juurekšie ta kašviksie ei ollun kovin äijän. Kaikista käytetyin juurekšista oli nakris. Karjalaiset piettih nakrista ”toisena leipänä” ta šyötih šitä miltei šaman verran, kuin nykyjäh ihmiset šyyvväh potakkua. Karjalašša nakrista kašvatettih šuurin miärin ihan 1930-lukuh šuaten, šäilytettih šitä kuopissa. 
 Nykyjäh tämä juurikaš on melkein kokonah unohutettu, a vet nakris on yksi hyövyllisimmistä ruuvvista. Šiinä on C, B, B2, В3, A -vitamiinija, kaliumin, natriumin, kalsiumin, rauvan, magniumin ta fosforin šuoloja. Nakrehešša on hiilihydrattija ta äijän sellulosua, kumpani hyvin vaikuttau šuoliston toimintah. 
 Ennein karjalaiset valmissettih nakrehešta eri ruokie: keittoja, huttuja, nakrista hauvottih, paissettih, kuivatettih, luajittih šiitä vuaššua ta kompottie. 
 
 PAISSETTU NAKRIS
 
 Nakrehet alušta kokonaisina kuorineh laitettih kiukuah pastumah. Paissetut nakrehet noššettih, otettih kettu pois piältä, pilkottih pieniksi kappalehiksi, lisättih šiemenvoita ta talkkunua, pikkuni vettä ta šuolua ta tuaš pantih kiukuah paistumah. Ennein šyöntie valmeheh nakrispaistieh lisättih hienonnettuo lanttuo, še anto ruuvvalla erikoista makuo. 
 
 NAKRISHAUTE
 
 Nakrehet peštih ta kuoritettih, leikattih pieniksi kappalehiksi ta lat’attih patah. Kuattih pikkuni vettä, pantih kanši piällä ta pantih pata kiukuah hautumah. Valmis nakris noššettih puašta, jähytettih ta šyötih viluna, kaššettih šitä toko talkkunah, kakrajauhoh tahi suarittuh ruisjauhoh. 
 
 NAKRISHUTTU HELMIŠUURIMAN KERA
 
 Resepti: 1 stokana šuurmua, 2,5 stokanua vettä, nellä nakrista, kakši ruokalusikkua voita ili šiemenvoita, šuolua mavun mukah. 
 Nakris peštih, kuoritettih ta pilkottih pieniksi kappalehiksi, lat’attih patah ta lisättih šuolua. Šiitä šamah patah pantih etukäteh livotetut helmišuurimat. Pantih pata tulella ta keitettih pienellä tulella puolikypšykši. Šiitä huttu hyväsisti hämmennettih, lisättih voita ili šiemenvoita ta pantih kiukuah hautumah. Šyötih šemmoista huttuo vilun maijon kera. 
 
 LAPŠIEN HERKKUJA
 
 Kiukuašša kuivatettuo nakrista šanottih ”kičukši”. Nakris kuoritettih ta leikattih hienoiksi viiploiksi ta pantih kiukuah kuivumah. Kuivatetut  nakrisviiplot (kičut) oltih karjalaisien lapšien parahana herkkuna. Lapšet šyötih šitä makijaisien ieštä.