Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Valeria Sotnikova. Vepsläine tradicionaline söm
Valeria Sotnikova
Vepsläine tradicionaline söm
Veps
New written Veps
Kaikuččel
rahvahal om ičeze kel’ , kul’tur , tradicijoid da veroid , rahvahaline söm .Maman polespäi heimos minai kaik oma vepsläižed .Hö eläba Kalages , kus hüvin tetas da arvostadas vepsän rahvahan tradicijoid .Minun Žen’a-prababoi paksus tegeb magukahid emägusid .Mamalpäi minä tedištin , miše minun armhad pirgad vävule om rahvahaline vepsläine sömine .Nece azj mel’dütoiti mindai i minei oli melentartušt tedištada , miččid völ rahvahaližid sömižid om vepsläižil .
Amuižiš aigoišpäi vepsläižed kazvatiba ozrad , rugišt , kagrad .Niišpäi vaumitihe kašad , kislid , pašttihe leibäd da erazvuittušt emägust .Kaiken kazvatadihe nagrišt .Sil aigal nagriž oli kartohkan sijas .Nagrhespäi vaumitihe keitost , kašad , vasud , tehtihe südänt pirgoiden täht .Lapsile kuivatud nagriž oli parahim söm .Möhemba zavottihe ištutada lukud , br’ukvad , kapustad , morkovkad , kartohkad .
Vepsläižed küläd seižuiba pidust’ jogid da järvid , sikš vepsläižed oliba hüväd kalanikad .Hö lujas navediba kalad .Sidä ahavoitihe , solatihe , žar’dihe .Kezal kalasömižid södihe enamba .Veresespäi kalaspäi keittihe lent .Tal’veks tehtihe maimoid i keittihe keitost niišpäi .Kaikid popul’arižemban sömižen kalaspäi oli kurnik .
Vepsläižed kaikušti pidiba lambhid , lehmid , sikš heil kaiken oli maid .A maidospäi jo tehtihe hapanmaidod , rahtoid , kandatest , a kandatesespäi – void .Pidetihe kanoid-ki , sikš oliba ičeze munad .Tal’vel riktihe živatoid i oldihe lihanke kaiken tal’ven i keväden .Lihad solatihe da kuivatadihe .Verez liha oli harvoin stolal .Enamba lihad södihe jügedoiden radoiden da praznikoiden aigan .Lihaspäi keittihe keitost .Erižen sömižen oli henoks čaptud keitozliha .Konz riktihe živatoid , hüviš luišpä da lihaspäi tehtihe studn’ad .
Vepsläižile kaiken igän abuti mec .Hö keraziba mecas erazvuiččid marjoid , babukoid da senid , miččid levedas kävutoitihe sömižen vaumites .Tal’veks hö paniba varha bolad , garblod , senid .Solakahad sened oliba vepsläižiden tarbhaižen sömižen longstolal .
Jomižiden keskes voib nimitada maidod , hapamaidod , miččidenke södihe palabad sömäd .Čai vepsläižil oli päpraznikjomižen .Vepsläižed ostliba čajud .Pidab homaita , miše hüvä čai maksoi lujas äjan i ei kaikutte ristit voili joda sidä .Sikš vepsläižed kuivatiba bol - da babarmlehtesid i zavartihe niid .Erašti čajuhu valetihe maidod i jodihe sidä erazvuiččen emägusenke .Muu - da praznikpäivil jodihe repoid , nagrhespäi tehtud jomišt .
Päznamoičendan vepsläižed andoiba emägusele .Emäguz oli parahiman sömižen jäl’ges päsömišt .Enamb kaiked hö paštoiba kalitoid , plotuid , keitimpirgoid , kurnikoid i toižid .
Om äi erazvuiččid peitusid sömižen vaumites .Korktal sijal oli päč – ezmäine emägoiden abunik küläkodiš .Se kebnenzoiti sömižen vaumičendad .Päčiš sömišt keittihe , haudutadihe , pašttihe .
Kezapästusen aigan kaikuččen pühäpäivän minä kävuin adivoihe Žen’a-prababoinnoks .Hän starinoiči äjan melentartušt vepsläižiš , heiden tradicijoiš , kut ende eletihe , midä södihe .Minä abutin baboile paštta kalitoid , kartohk - da taukunplotuid , pirgoid vävule , pirgoid rahtoidenke da bolanke .
Minä tahtoin tarkašti starinoita minun armhiš magedoiš pirgoiš .Nenil pirgoil oma toižed-ki nimed – pirgad vävule , keitimpirgad .
Magedad pirgad oma verosömine .Niid pašttihe , konz pertihe tuldihe kozile .Ezmäižid pirgoid pidi paštta nevestale , a hänele kaiken aigan telustadihe .Kozimehed da ženih tacliba tahthaze puižid henoižid lastaižid , miše pirgad ei läksižigoi čomad .Ende endustadihe , miše vaiše siloi kozituz linneb hüvä .Nenil pirgoil söttihe adivoid jäl’gmäižel sajan päiväl .Söttihe niil vävud-ki , konz hän tuli adivoihe anopennoks .Täspäi om anttud pirgoiden nimi – pirgad vävule .Magedoil pirgoil adivoičetadihe pertin sauvojid , konz hö tegiba matican .Emäg pani blödan pirgoidenke maticale , mitte venui mal , a sauvojad lendiba sen noril .Niid pašttihe , konz lopihe voz’aigaližed radod , ozutesikš , heinäntego .
Mugažo magedad pirgad oliba Uden voden da Raštvoiden päsömižen vepsläižil .Magedoiden pirgoiden keskes üks’ oli solanke – ozan pirg .Ku se putui neiččele , ka nece znamoiči , miše necil vodel hän mäneb mehele , ku prihale – naib .
Meiden kanzas nece tradicii eläb .Kaikuččeks Udeks vodeks baboi paštab magedoid pirgoid .I mö lujas varastam , kelle-žo putub nece ozan pirg .
Nügüd’ meiden küläs vepsläižen sömižen vaumičendan tradicijad kaičesoiš .I ezmäi kaiked niid kaičeb vanh sugupol’v .Kaikuččen pühäpäivän baboid paštaba pirgoid , keitäba keitost da pudrod päčiš , otaba senid , babukoid da marjoid sömižen vaumičendaha .I pidab sanuda , miše päčiš tehtud sömine om magukahamb .
Tahtoin sanuda sur’ spasib minun baboile , miše hän tundištoiti mindai vepsläižiden tradicijoihe , openzi mindai paštmaha minun armhid magedoid pirgoid .Nügüd’ mö mamanke da sizarenke paksus päštam niid lidnas .
Vepsläine tradicionaline söm
Veps
New written Veps