Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Kuin ennen lapšie kašvatettih
Kuin ennen lapšie kašvatettih
Karelian Proper
Kestenga
”Kunneš sie
”, – šanou , – ”lapšeš jätit , kun olet työh lähten ?” Nu še jo kolhoosa alko , a hyö poikki joven elettih meilä siinä .Kyläššä , n’i hy ..., šanou , (j )otta ”kunne mie jätin , kot’ih jätin ”, no n’el’l’ä il’i viisi em muissa n’iitä lapšie hänell ol’i .”Kum panen ” šanou . ”Jalkakätkyöt ne šilloin oltih kul lattiella nuorakätkyöšš ei voija jättyä , jotta sieltä lankieu , n’i ”jalkakätkyöh jätin ” šanou , ”lattiel (la ), leivän ” šanou ”heitin šinne ta šielä s’iitä ” šanou ”t’elikkäh ”, no n’i s’iitä päivän kun on työššä , kolhoosan työššä , šielä poikkilahem puolella , no päivällä n’iise miv verta sit on ruokatuntie , sinne ei jouva käymäh , ”illalla kun tulen ” šanou ”n’i täyš kätyt on naval’ittu , sinne , muressušta , ta i leipä sielä vielä , jottei šielä muuta kuin lienöy s’iitä oltu kem missä i makuau riepšottau . Šemmon’i šе ol’i , ei sitä ollun , ken tuaš parempaiseh , ta kem pahempah , ta ken kuinki , napr’im’er , mie muissan , kum meilä muamo , kum myö vanhempain’i ol’in tytär , ka kuj jättäy , puolenkymmentä , jo jättäy n’iitä , ta s’iitä n’iitä jiämmä n’änččimäh , tä hänellä pitäy vain kävellä , nuotilla kävelöy , ta vopše joka paikašša , tuattuo še meilä äijänkö kot’ih tulettel’i , kun aivam piti olla t’ienašša , ku pereh ol’i šuuri , ta yksinäh ol’i t’ienašša , a no n’iinkun tu ..., s’iitä ku jättäy šinne , mejät pirt’t’ih , tošijanki kun kačomma , kačomma sielä , ta kun vielä himottau , n’i juošša ta šiitä jo loppusella pannah lukku ovih ta lukun tua kaikki , ta jott emmä paken’iis n’änčät , a kun konša pakenemma , n’i el’i olemma šielä uinon , tuuvittel ..., olemma šikäl’i , jotta lapš ol’ lentän kätkyöštä , kun itköy , ta lattiella makuau lapši , ta s’iinä i n’än’čät makuamma , vai ku yöllä muamo nuotalta tulou n’i n’iitä , še ..., šemmosie n’iän’čint’ie , a vot še ol’ eri liäkärin kohta , jotta kui jesl’i , napr’im’er , mitä kipey ..., kipeyvy (i )t ta s’itä ta kipey (vyit ), no t’ietäjie ečittih , ta tuošša kaikki , kylyvettä käytettih sielä .
Kylyššä käytettih ?
Kylyh käytettih , toisie akkasie kuččumah , ”mäne nyt tätä kuču tuatto , mäne tuota kuču ” ta eli puapokši toisell akka keralla , ku lapšen šuau , kaikičči muissan ku (n ).Muam om peltuo leikkuau šielä , pientarella n’ii .Istuutu , a istumahko še joutau , kun on osrapelto ta yksinäh leikata ta osrašt on elätyš vaim perehellä , ”no mitähän nyt muamo n’ istuu (tu )?”Myö šitelemmä n’iitä lyhtehie , ”mitä sie ?”Kačomma ...ei joutam pirttih mänömäh kak’ih n’i buit’ ol’is’ko tuoh taloh šuat’em pellom pientarelta pirtti ollun n’i , s’iih šai tyttärev viimisen , ei joutan s’itä šuamah , ”juoškua teräväiseh nyt Ipat’in akan luokše ”, jotta puapuo kuččumah puapo , a hiän el’i s’iinä poikki katajikon el’i sussietana .S’inne kum mänet še i het’i , het’i i arvuau , ei pijä tätä i meilä i šanuo , jotta mitä nyt tul’ima , n’ii juokšou s’iitä puapo .S’iinä assa .Kakš kolm päivyä s’iinä pikkusem pirtissä , n’iim pois uvveštah työh , ei še ollun aikua .A nyt , napr’im’er , mie kyllä tämäv vielä iče muissan , kum posl’e voinan , tämäm pojan šaim , mi on täššä nyt , korolla kun s’ielä kävelen ta olen , no .No kuulem mie , jotta jo miula tiälä , čuustvuičem mie šev verran , jott aika , še nyt olis’ jo miula ka kunna še jouvat , kum pitäy .Pitäy tienata korkoaika on ta paraš , a toinen še , jotta pokota šalpai miät šinne šuareh n’i .Kakši netälie olemma , sill aikua i tuattorukkan’ kuoli jo , ta emmä i šitä en tietän , jo oli hauvattu , kun tulima , no hiän meilä kipiekši jäi .No .Ta kotih tulen ta s’iitä rupieu pr’ets’etaat’el’i šanomah , jotta ”siun Vassa enämpi ei pijä lähtie kalalla .””Ka mintäh ?” A tiijäm mie , jotta mintäh ka ku , sual’i olis’ kum paraš kala-aika tuli , kešän olen ollun no tyhjyä aikua .”No kuin , kuin ? Mitä sie ?”En n’i netälim päivie ollun , kum poika rot’iutu , toiset kalalla mäntih , ei n’iketä ollun kyläššä , yksinän’ olin , no liäkärin tapan’i , še oli s’iih aikah .
No a millä lapšie šyötettih ?
Ka lapšie še maijolla šyötettih , ku lehmyä pijettih , maituo sraasu šemmon’i laitettih , no kuin šanuo ?Lehmä , lehmältä šarvi pil’itäh .Kun tapetah še lehmie , n’iitä ja varuššetah še šarvi šemmon’i , jotta n’ii ku , ta šiitä s’iih pannah še n’än’n’i , lehmältä n’än’n’i vielä leikatah , ta šitä šiih pannah , šiih loukkon’i luajitah piällä , s’itä maituo .Šiih kuamma , murutamma kruškah ta šiih šarveh , a nyt še kum pottuh hot tut’t’i pannah , a šilloin eikä pottuo , eikä mit ollun muuta kun .A s’iitä joka paikkua , mitä pikkusen , ensim pienempänä maituo , a s’iitä mitä vain šattu ta šitä i pantih .
Huttuo ?
Huttuo ta leipyä , ta mikä , mitä iče šyöt , šitä i n’iillä murotetah ta pannah , maitomiskah murotetah leipyä .Ta no .Šillä tapua .Napr’im’er , muamo main’iččou , jotta ”kuim monta lašta ,” – šanou , – ”šain n’iin , en joutan n’än’n’ill imettämäh srasu , piti n’än’n’ištä vierauttua , kum meččäh piti lähtie , no , pohatat oltih ne ukkol’an s’iinä talompohjašša , a tuattuon’i kum meččäh toimitetah van’him poik ol’i talošša , ja hiän vašta , nu toistako vain kolmatta lašta jo šuanun , n’i ei n’ikuta šuanun imettyä ensimäisie lapšie , kun n’iim meččäh toimitettih tuatton’i kera , ja ukko tа akka jiähäh s’iih , ämmö ta ukko ta n’iitä šiitä lapšie , kuin šyötettänneh , kui hoijettanneh .Še šemmoset ne ol’i .No mie en t’iä , vopše heitä nav’erno vähempi i priiččoja ol’i .N’iitä läsimisie šilloin kun nyt , nyt kun ollah n’i , kyllä kait tätä nyt olis’ i liäkäreitä , i hoitua .Mie muissan , ku alkoma piäššä työmiehekši n’i , n’evol’ittih karttuamah ta konehie še ei ollun , käsillä piti ommella : perehet oltih , hot šanomma alušvuatteita ta mitä kaikkie , ne piti kaikki .N’iitä auttua jo muamolla ommella , ta ne oltih kaikkie šuurempie , no perehien kera mitä ?Šukkua ta kinnašta šuaha , ta šarkapukšu (t ) kuvottih iče , tätä pukšukši ka vielä tikkupaitua , oštua še ei n’i mistä šuatu lämmintä vuatetta .
Lampahan villašta ?
Lampahan villašta , kesrätäh kaikki ne , no loimet ta kutiet šanottih , s’iitä no , konehet , mošet sie tiesit , stankat šeisottih ja n’iissä kuvottih s’itä pukšušarkua , ja šiitä vielä lapšina meijät vanuttamah pannah , s’iitä runtukalla pannah ja kakši piäkšekkäh , ja jaloilla potimma ja vanutamma , saraijah kuivah ja n’iin viilläh pukšut , ta luaitah .Meččätöih ku ruvetah šuorimah , n’iin kaikilla šarkapukšut i t’ikkupaijat , i šukkua , i kinnašta , i ne omie töitä to , to kolhoosa kon’ešno .A kolhoosa kun tul’i , ta s’iitä samo sopoi pon’atno , a šilloin ne oli yksityistyöt šemmoset , jotta a tuattuoin’i muissan kun kaikki ruato , häkit luat’i , laitariet luat’i , venehet luat’i , kaikki iče luat’i , puušta .
Kuin ennen lapšie kašvatettih
Karelian Proper
Kestenga