VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Maria Filatova. Matk edahaižele male

Maria Filatova

Matk edahaižele male

Veps
New written Veps
Uhokun augotišes delegacii Karjalaspäi töndui AmerikahaAvaitud mir-programman mödhe. Sigä saiba professionališt ližaopendust. Miččed igähižed rahvahad eläba Amerikas, mitte om heiden kul’tur da kel’kaikes neciš nügüd’ jagamoiš teidenke.

Vodelpäi 1999 Amerikas radab rahvazkeskeineAvaitud mir-programm. Programman augonpanijan oli Amerikan Kongressan kirjišton varapämez’ Džejms Billington. Programman ohjandai om Amerikan keskuz, miččel om mugoine-žo nimi – ”Avaitud mir”. Programm oli tehtud sen täht, miše Venäman ristitud voižiba maksmata tulda Amerikaha da vajehtadas mahtištol amerikalaižidenke, nägištada Amerikan todesišt elod da tehta uzid tundištoitusid. Programman pätegend om vahvištoitta Venäman da Amerikan hüvid kosketusid.
Programman mödhe Amerikan ma vasttab adivoid erasid kerdoid vodes. Täl kerdalAvaitud mir”- programmaha ühtni 25 mest Venäman erazvuiččiš agjoišpäi: Altajaspäi, Sibirišpäi, Udmurtiaspäi, Hanti-Mansijskaspäi, Karjalaspäi, Habarovskan, Pskovan da Moskvan agjoišpäi. Nene oma erazvuiččiden professijoiden ristitud: lekarid, ekologad, etnologijan tedomehed, muzejan radnikad. Delegatoiden keskes oli igähižiden rahvahiden ezitajid, ked holduba kodikelen da ičeze rahvahiden kul’turan kaičendas. Kaik delegatad vastsihe Moskvas, kus tundištihe toine toiženke. Kaik ühtes ezmäi läksiba Amerikan pälidnahaVašingtonaha. Sigä, ”Avaitud mir-keskuses heiden täht oli tehtud seminar, kus starinoitihe Amerikan valdan polhe, nügüdläižes elos da kul’turas. Vašingtonas delegatad jagatihe videhe gruppaha, da tönduiba Amerikan erazvuiččihe lidnoihe.
Karjalaspäi Amerikaha töndui nel’l’ mest: ”Periodika-paindišton radnik Natalja Denisova, suomen kelen kändai Irma Aleksejeva, Petroskoin universitetan radnik, rahvazkeskeižiden projektoiden vedäi Aleksei Rogozin da necen kirjutesen tegii, lehtmez’ Maria Filatova. Necen gruppanke Amerikaha ajoiba mugažo Izborskan muzejan radnik Anastasia Ivenskaja da anglian kelen kändai Maria Sveščnikova. Nece grupp töndui Amerikan New Meksiko-štatan Santa-Fe-lidnaha. Toižed gruppad ajoiba Nebraska-štatan Rina- da Omaha-lidnaha, Mičigan-štatan Kalamazu-lidnaha da Montanaštatan Helena-lidnaha.
Delegatad oliba Amerikas kümne päiväd i siš aigas saiba äi tarbhaižid mahtoid, miččed voiba otta ičeze radho da eloho. tundištihe amerikalaižiden sebroiden aktivistoidenke, erazvuiččiden alovehiden specialistoidenke da muite melentartuižidenke ristituidenke, kudambidenke nügüd’ voiba tehta ühthižprojektoid da ühthižradoid. Delegacii Karjalaspäi tedišti Amerikan igähižiden rahvahiden elos da kul’turas, tedišti heiden problemoiš, miččed oma paksus mugoižed-žo, kut meiden-ki rahvahil.

INDEJCADIGÄHIŽED AMERIKAN RAHVAHAD

Edahaižel Amerikan mal igän eläba indejcad, aleutad, eskimosad da gavajcad.
Igähižiden rahvahiden lugu väheneb kaiken aigan.Voden 2010 rahvahan kirjutamižen mödhe indejcoiden lugu oli viž millionad ristitud, mi om vaiše 1,6 % kaikes Amerikan eläjiden luguspäi. Indejcad eläba heimoiš, kaiked niid om 573. Kaikuččel heimol om ičeze nimi da kel’. Kaiked indejcoiden paginad om 139. Pidab sanuda, miše keliden enamb pala kadob. Indejcoiden heimoiden keskes om äi vähäluguižid, äjad oma kadomižen pordhil.
Indejcad eläba erazvuiččil Amerikan agjoiš, no lugetas, miše heiden kodima sai augotišen Amerikan ehtbokas, kuna heimod tuliba Aziaspäi. Möhemba heimod sirdihe päivlaskman polehe. Amerikan suves, New Meksikoštatas eläb 23 indejcoiden heimod. Kaikid suremb om Navaho-heim, kudamban lugu nügüd’ om 311 tuhad mest.

NEW MEKSIKO

New Meksikon pälidn om Santa Fe.
Santa-Fe-nimi tuli ispanian kelespäi i sidä voib käta kutpühän uskondan lidn”. Ku kacta istorijaha, ka Santa-Fe-lidn om sündunu völ XI-voz’sadal da om kaznu erasiš penikaižiš indejcoiden külišpäi. Neciš lidnas eläb läz 70 tuhad ristitud. Nece om ani čoma lidn. Se seižub kaikid korktembal Amerikan sijal.
New Meksikos om äi surid mägid, miččiden päd kaiken oma lumes. Necil mal om pit’k Rio Grandejogi, miččen vezi om lujas tarbhaine rahvahile. Ved’ suves lujas harvoin vihmub vai paneb lunt, sigä paksus om kuivuden aig.
New Meksikon da sen rahvahiden elo-oza oli ani jüged. Ezmäi nece ma oli Ispanian valdas. Paksus süttuiba voinad susedrahvahidenke. Rahvahad vojuiba meksikalaižidenke da ispanialaižidenke. Lopuks, New Meksiko-štat om tehnus Amerikan palaks. Om sel’ged, miše rahvaz, kudamb eli tägäindejcadkadoteliba voinas äi ristituid. Kosketused toižiden rahvahidenke väheni igähižen rahvahan lugud da koleteli kul’turad.

PUEBLO-INDEJCOIDEN KÜLÄD

Om melentartušt, miše kaikutte indejcoiden heim om kuti eriline valdkund.
Niil oma ičeze pämehed, ičeze ma, ičeze zakonad da oiktused. New Meksikos indejcad eläba peniš küliš. Äjad küläd nimitadaspuebloikš”. Mugoine-žo nimi om völ ühtel indejcoiden heimol.
Indejcad napriba eläda ezitatoiden tradicijan mödhe. eläba madaloiš da penikaižiš rusttoiš savesižiš pertiš, miččed kuti sulaba letemaha i niid om jüged nägištada edahanpäi.
Indejcad napriba pagišta lapsidenke ičeze kodikelel, hot’ äjil paginoil ei ole eskai kirjkel’t. Kel’ anttas pol’vespäi pol’vhe vaiše suližes.
Igän indejcad kazvataba kukuruzad, fasol’ad, kartohkad, kakaod. Tradicionaližes sömižes om äi percad, äi erazvuiččid specijoid. Vanhan veron mödhe äjad indejcad vaumičeba sömäd eriližiš päčiš – ”hornoiš”. Nenid päčid saudas vaiše irdal, läz pertid. Ned oma tehtud savespäi da kivišpäi. Sömäd mugoižiš päčiš vaumitas lujas teravas.
Indejcad oma lahjakahad mastarid. čapaba kaluid puspäi, kudoba hurstid, tegeba čomitesid kivespäi.
Endevanhas aigas kaikutte kanz tegi ičeze käzil astjoidpadoid savespäi. Tradicijan mödhe padoid tegiba naižed, openziba ičeze tütrid neche azjaha ani laps’aigaspäi. Erazvuiččiš indejcoiden küliš oli erimujuine savi. Sikš, kactes padan mujule, voib sanuda, kuspäi om sen tegii. Äjad padad mujutadihe kuvil. Padoiš voib nägištada geometrižid kuvid, mugažo kuvatud živatoid, kazvmusid da gavedid. Ende indejcad otiba padoid ei vaiše sömastjoikš. Niiš pidetihe kaik sijad, eskai sädoid.

TAOS-PUEBLO

New Meksikos om endevanh Taos-lidn, mitte nügüd’ lugetas indejcoiden kul’turkeskuseks.
Sigä ei sa tehta fotoid da videod, no ku uskot sanaha, ka sigä todeks kaitas amuižid tradicijoid. Taos-pueblos nügüd’ eläb 1900 mest. Siš ümbri om saudud aid, mitte konz-se kaiči sijališt rahvast verhiš ristituišpäi, a nügüd’ znamoičeb rahvahan erilišt mad. Taospueblon eläjad pagižeba tiva-paginal.
Indejcad sigä eläba pičuižiš pertiš letkespäi da savespäi. Heil ei ole elektroväged, ei ole vezituruid-ki, sikš miše lujas arvostaba ičeze mad i ei laskkoi kaida sidä. Sijaližed eläjad otaba vet pičuižes jogespäi Red Uillou-Krik nimel.
Taos-lidnas om ičeze jumalanpert’. No pidab sanuda, miše heimol om ičeze uskond. loičeba ičeze jumaloile vihmas da lumes, vätes bubnoihe da tradicionaližihe turuihe kargaidaba ritualižid karguid. Indejcad uskoba sömižen ižandahaKaimanaha, mugažo kazvmusiden hengehe.
Sijaližed indejcad paneba päle tradicionaližid sädoid: linduiden höunhidpähä, erimujuižid paikoidougile da čomenzoittud biseral kengäd vauktas nahkaspäijaugha.

KORGED KAZVOL, VAHV TABAL

Indejcoid om kebnas erigoitta toižišpäi rahvahišpäi.
Heiden irdnägo om ani mugoine, kut kaiken nägim heid fil’moiš da kirjoiden kuvil: mustverižed, korktad kazvol mehed, heil oma pimedad sil’mäd da pit’käd mustad hibused.
Heiden taban polhe meile paksus starinoičeba tetabad fil’mad. Äjad ristitud lugeba heid hüvikš voinmehikš, mürkikš tabal da vägekahikš. No todeks sanuda, indejcad vojuiba vaiše sen taguiči, miše kaiken aigan tahtoiba kaita ičeze mad, ičeze kanzoid da kelid. kuti oli vedetud voinoihe heiden himota, voinad oliba heiden tahton vastha.

KAIKEN IGÄN VOINAS

Indejcad kaiken igän kaičiba ičeze kul’turad da kelid toižiš rahvahišpäi.
No kut äjiš-ki toižiš maiš ocastihe äjihe jügedusihe.
XIX-voz’sadan lopusXX-augotišes Amerikas oli tehtud lujas äi školid indejcoiden täht, miččiš lapsid opetihe anglian kel’he da Amerikan vaugednahkoiden rahvahiden elotabaha. Nece oli sur’ valdoiden programm indejcoiden assimil’acijan mödhe.
Lapsid ottihe kanzoišpäi da jättihe elole mugoižihe školihe- internatoihe. Ezmäi kaiked školas keritihe hibusid evropalaižehe maneraha, heittihe tradicionaližid sädoid da pandihe päle školformad. Lapsid kel’tihe pagižmaha kodipaginal i anttihe heile anglosaksolaižid nimid. Lapsile oli jüged päzuda školan elospäi, ved’ oliba edahan heiden vanhembišpäi da kodišpäi. Opendajad arvostiba nenid lapsid, kudambad kebnas unohtiba kodikel’t da kodiman veroid.
Völ 1970-voziš internatoiš indejcoiden täht oli läz 60 tuhad last. Aigan sirttes mugoižed internatad oli kel’tud i indejcoiden küliš zavottihe sauda ičeze školid. Nügüd’ mugoižed školad saba tugen Amerikan valdoišpäi.

NÜGÜDLÄINE INDEJCOIDEN ELO

Pidab homaita, miše hot’ indejcad oma igähižed Amerikan rahvahad, kaik-se saiba oiktusid valdkundaspäi ei muga amu.
Vodel 1924 Amerikan prezident Kalvin Kulidž allekirjuti zakonan indejcoiden oiktusiden polhe. Necen zakonan mödhe indejcan voib lugetas mest, kudamban baboi vai dedoi oliba todesižed indejcad da kudambad eliba Amerikan mal.
Nügüd’ indejcoiden tradicionaline elotaba kaitas valdkundan zakonoil. Indejcoil om äi oiktusid. Ozutesikš, voiba sada lekarin abud maksmata. Pidab sanuda, miše kaik amerikalaižed maksaba lekariden abus. Sikš, tobjimalaz, statistikan mödhe amerikalaine lähteb lekarinnoks vaiše üks’ vai kaks’ kerdad vodes, ka indejec tegeb necidä paksumbakahesa kerdad vodes. Heiden täht om saudud eriližed bol’nicad. Todeks sanuda, spravitottas sigä voiba vaiše ned indejcad, kel om indejcoiden heimon pasport, miččen andab heimon pämez’.
Openduzsistem om mugažo vajehtanus hüväks poleks. Kaikutte indejec voib opeta školas ičeze kodikel’t. Om melentartušt, miše ku kelel ei ole kirjamištod da kirjoid, ka lapsid opetas kel’he suližes formas. Opendai vaiše pagižeb openikoidenke ičeze kelel, muga andab heile kel’tedoid. Kelen ekzamenad openikoil mugažo oma suližes formas.
Vozil 1990 indejcad saiba oiktusen avaita küliš kazinon. Nece abuti rahvahile sada dengoid. Mugažo vasttaba ičeze mal turistoid kaikes miruspäi, mi mugažo abutab sada rahoid.
Kacmata sihe, miše indejcad saiba äi l’gotoid, kaik-se statistikan mödhe heiden elon korktuz’ om madalamb, mi toižil amerikalaižil. Heiden kirjmahtod oma tobjimalaz penembad da ristitun igä om tobjimalaz lühüdamb.

KAITA KEL’T KACMATA NIMIČČIHE JÜGEDUSIHE

Kactes da opetes indejcoiden istorijad da kul’turad, voib tehta ühthevedon, miše nece om lujas vahv da melev rahvaz.
Heiden polhe tetas kogonaižes mirus, no ei kaikutte tedab toden necen rahvahan polhe, heiden problemoiš da elos. Indejcoil kodiman tradicijad oma ezmäižel sijal i kaičeba niid kaikiš vihanikoišpäi. mäniba läbi voinoiš, valdkundan pahoiš tegoiš i varuta toba nügüdläižehe aigaha ičeze enttušt kul’turad da kelid. saiba äi oiktusid ičeze täht i uskoba vaiše ozakaha tulebaha aigaha.