Texts
                                            
        
            Return to list
            
                    | edit | delete | Create a new
         
            | history
            | Statistics            
            | ? Help            
        
        
        
            
            Mesikämmen käpperöin’i
         
        
        
                
        
        
        
                
                
                
                
                
                
                 
            
Informant(s):
 
        
         
            Vasiljev Arhip Vasiljevich, 1900, Kuorilaksha (Kuorilakši), Louhi district, Republic of Karelia
                
    recording place: 
    Kestenga (Kiestinki), Louhi district, Republic of Karelia,    
year of recording: 
1973
recorded: Zaikov, Petr M.
        
                
                 
            
Source:
 
        Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, 1994, p. 45
audio archive of ILLH, KarRC RAS: №1920
        
                
        
               
        
        
    
        
                
        
            
            
            
                    
                
        Mesikämmen käpperöin’i
        
        
        Karelian Proper
                
Panozero
                
      
             Kontieta muinen, a lukiettih n’iitä, jotta ei lehmie koškiis’, šemmoista myö yheltä ukolta vanhalta tiijuššamma lapšena to: ”Šano sie meilä, kuin še on še hyvä luku”, – meilä juohattau. ”Ka šilloin muissin, ka nyt še em muissa:
 
 Mesikämmen käpperöin’i,
 Šin’išukka šipperöin’i,
 Još piäš noštanet, 
 Rautašauva rintahaš, 
 Još šuuš avannet, 
 Jumalan avuan
 Poikkipuolin’i šuuhuš. 
 Piäššämpä pilpon’i pihalla, 
 Hatašarvet huavikolla, 
 Maijon antajat aholla, 
 Ahovieret aukijat,
 Šuovieret šovilliset. 
 Miun on tyynet tyttöpiijat, 
 Miun on kainot karjapiijat, 
 Emännät epäpätöiset, 
 Tämämpä Jeešukšen kešällä. 
 Ukov viän, Jumalav voiman, 
 Tuaton taivahallisen Jeešukšen 
 Mäne sinne, kunne silma käšetäh, 
 Pimiläh ja pohjolah. 
 Šiel on siula hirvi hirtetty,
 Jalopetra jakšettu. 
 Šiel on kivet kuattavana, 
 Havot halattavana. 
 A muurahaiset siun n’i murkinat, 
 Mečänvil’l’a kärämöin’i,
 Hal’l’i harmua parta, 
 Vaimo valkija verin’i. 
 En kiellä kulennašta, 
 Kiellän karjan’i košennašta”. 
 
 Šanou: ”Siitä kontie lehmie ei koše enämpi kešällä, še vain lukekkua, kum meččäh lašetta”.