Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Eduu mad bedn’akoil vähä oli
Eduu mad bedn’akoil vähä oli
Veps
Central Western Veps
Eduu
mad bedn’akoil' vähä oli .Nu ka mänemei , kasken čapamei .Bohačud čapoiba-gi .Ezmäi čapamei sügüzuu , sit’ kevädou mänemei , karzimei .Nene pud kuivetas , möst mänemei , kuidas ka verdamei , kirvhil’ karzimei .Verdmaha mänemai , kanged tegemai , kalud diki pitkäd .Puid' panemai poikpoli .Kas’k-se ninga čaptud , a vertes muga panemei .Čaptas narošno mugomad sanktad pud .Otamei da kaluil’ , nenil siibhil čokaidat lämmoin alle da möst lendad , tuukaidad hänen mäne teda kuna .Konz tulleine čoma ka kerdou otab , puutab .Ka muga verdimei .šel’gitamei nene kalud kaik palanudelpäi da kogoižhe panemei dai vedetas kodihe .Sit’ tuudas mužikad , künttas necen adroil’ .
– Miččiš sobiš mänitei kasked čapmaha ?
– Ka poutnasiižiš . Siloi poutnasiižed sobad , räcin tehted pit’k , poutnasiine , nakhussai hijamad .Paned kädehe kindhad ika alaižed , jougas virzud da kal’žud .Muga tuukid' , mäned , lämmoihe čokaidad kalun da kukirikku händast oigendad , Vatagou kävuimei , eduu iilend kolhozoid .Kolhozoiš-ki ninga radoimei .Eduu ken-ni ičeze kanzou , kuumen vai kahten i mäned .Pöuvhale verdimai , rugihele verdimai , ozrale verdimai .Mad siloi vähä ol’ .Potom künttas mužikad da semetas ozran dei pöuvhän .Rugiž paloho mugažo semetas , zapol’kale äjäk-se semeta .Vot ninga teget palon .Ezmäižen voden rugihen , a sit’ kagran semetas .Kagran semetas kuni jo kazvab .Pöuvhän mugažo kevädou , verdamei , puutamei mugažo kaskuded .Zapol’koid'-se vähä oli , a paloižen semendad , pöuvhän kacud paremb kazvab .Semendad , kazvab , kütkimei , ehtib ka röstamei .Snapuile sidomei , snapuid järvele vedetas , ligotadas , järverandha ligon pandas .A pälpäi kivid’ , muga ličkes pidetas .Hän pehmd’ub , sit’ möst otamei da levitamei , hän vaugištub i erigandeb pästar’ .
– Hätken-ik pidiba ligos ?
– Konz-ki kut . Vähän pidäd ka ii pehmed linne , mugažno tari aig .Sit’ möst male levitamei .Hän vougištub da ahavoičese .Sit’ keradamei , möst tukuihe sidomei , snapuile da riheze ahtam dei tapamei .Tapamei ii čapil’ , a mugomad tapmed oma .Mugoi kambič om da ručkan mugoman tehtas i pekstas .Tegese pehmed , sit’ jäl’ghe kelikoičemei .Kelikoičemei .Sit’ vidomei .Necen pitte da ningoine tehted labidoine , trepakoičed , vidoda .Pästar’-se erigandeb , jäb üks’ pöuväz .A sit’ möst necen pöuvhan keradamei tukuile .Lugemei vižküme pijod ka pätk .Konz kümne pätkäd kazvab , konz kahesa , konz-ki kuverz’ .Sit’ har’jamai harjoil’ .Ezmäi elend , a sit’ tegiba šotkad , torgovijad .Ende-se elend , tarbi oli ičemoi kodihižil’ .Sigoil’päi sugased otad da harjaks sidot , sidod mugoman pučkan .A sit’ rugan otad kuzespäi , necen rugan suladamai da harjan-se pälpäi leviteled da valad .Necen piččou jätad agjaižed i ningomou harjad , i čomin diki harjab .Jäl’ges harjandad kezerdamai kožlil’ .Ezmäižehe kerdha hardäd , sit’päi teged balafonan .Kudod sanktemban kanghan , kezerdad da vihtäkoile bibšid .Necen vihtäkon pezed da kuidad .Möst keriloudoile , mugomad ristad – keriloudad oma .Värtnäd püštäd , vihtäkon paned i torvikole kerid’ .A sit’ torvikoil’päi möst lomei kanghan .Pöuvhäspei sanktembaspei ka balafonad , nu ningoine balafon omblihe .Sit’ ezmäižen r’adun harjad , hän jo jäb sigä kuti paremb pöuvaz , pehmd’aine .Ez’mäine ladvez , a sit’ rohtim , kuumandele kerdha harjad ka pal’čoz .Pal’čoz ka hoikaine .A sid’ vuu kuid jäb , kuiduspei čoman poutnan hoikan teged .A pal’čoz nece kuti vähäšti hondombahk , kuiduspei jo tehtas pel’hiižen poutnan .Käzipaikoid’ kudoim .Ezmäine ladvez , a korjaizne mugoi poutin balafonoikš .Ezmäi torvikole kerdäs , torvikoideke mänemei , ningomad loutpud tehted lödes .Möst kanghaze kärimei kolodale , a sit’ birdha otamei , nidhe otamei , birdas sidomei agjaižed , käriškandemei kaluhu , sürjale .Sürjale panemei i kudoškandemei .Nened suksed sidomei , kaksil’ suksil kudomei , balafonoikš ka nel’l’ou suksou .A kahtou suksou prost poutin , kuti prost sitec , käzipaikoikš ka voili kletčatnijan kudoda .Niidhe-se otad kletčatnijad i linneb kletčatni käzipaik kuti torgovi .Odjalad kudolimei , ruzuid rebitelimei , kudomei ruzuil’ .Sanktembas langaspei odjaloikš , balafonoikš , a hoikembas ka kazipaikoikš .Siloi emäd pidiba poutnasiižed .Nügude paned bumažnijad , pehmd’aižed , a siloi poutnasiižen paned da hüvä ol’ .Tarbi oli eläda .
Polovikad-ne prostad .Nügud’ ka kletkoil , a siloi prostad kudoiba .Lod da sanktembas langas .Ruzuid’ rebitamei , kudambad ii godnijad , rebitelemei da kudomei polovikad da odjalad .Lavou vähä siloi polovikoid pidiba .Nügude pidaškat’he , a siloi polovikata .Balafonruzu rebizub čisto da sen jougoide pühktes tacid’ kündusennost , polovik darom ol’ .
– Midä villaspäi tegiba ?
– Villaspäi alaižed kudoiba . A sit’ vuu hondombad voded tegihezoi ka i setkan kudod villaspäi , peršatkad kudolimai , vid’ou neglou .Kruževan kuukuižuu kudoimai .Kudolimai ani kodilangas , hoikaižeks kuiduspäi kezerdad da päivitad , ika eduu päivitust jäl’ges übusele paned da päivitab .Vouged tegese , čoma .Käzipaikad mugažo kudolimai , tegese vouktaine .Poutnan päivitimai , ani vouktaižeks päivitab .
– Midä tohespäi tegiba ?
– Tohespäi tegiba kašlid’ , tegiba robehed , pohtirobehed . Tegiba hodran lituukan hijodes pidiba .Tohen ottas , kacu nügude vuu ii lähte , lähteškandeb jo hiinän tegeškanded ka siloi jo lähteškandeb .Ningomou katačoužou , viičou čapoudad agjaižed i vedatad ümbri koivust .Ka min piččen voib otta , vot sit’päi teged hodran , teged mast’aižen , puzun jouhon pid’ades i kaik sijad .Elend torgovijoid’ .A nügude bankad i kaik sijad , a ende teged tohespäi .Kašlid kaika tegiba , sel’gäs l’anc’ad tehtas mugažo tohespäi , i l’anc’oideke čomad diki kašlid senen paned ka ii pekste .Sihe marjoid mugažo ii pekskoi .Garbl’oho mäned , otad , sen’he mäned – kaššal’ .Vertes virzud tegiba , verta se tarbi ka mugomaha lämmoihe mäned .Sapkoiš ed , dei kotiš ed , puutad .Sen paned ii puuta .Tohespäi virzud teged , verdad muga .Stupn’ad nene eraz ...Stupn’ad pidelimai ani der’uunas .Otad hoikaižen tr’apuižen , ii vouktaižen , pletid , tegese kuti nügude tapkad pidäd .Virz ka tuleb vertes , sur’ virz , a nece kutn’a tapkad , mugomad kebn’aižed , joksenzimai .
– A ninespäi tegiba midä-se ?
– Ninespäi pletiba mastnoid’ , diki čomid’ mastn’aižid’ , čomad diki . Nin’ ligotada tari järvhe , ištub sigou da eragandeb pälpäi nece kor’ .Jäb vaiše südäimespäi , tegese pehmdäine .Mugažo pleti hot’ mi .A vuu jurišpäi pletiba , nene ved’ jurespäi oma .Mugažo pohtirobehed , puzuižed dei .Vot pletiba ninga , nece jurišpäi , pedaijurišpäi .Nece suumest .Pedaijured - pit’kad nakkana mändas .Vot nene jured ottasoi , ligotadas i pezesoi , diki vouktaine tegese .Pehmdäine .Vot i pleti , näge miččeks void plet’t’a .
– A lasteišpäi pletiba mida-ni ?
– Lasteišpäi pletiba . Pedaipun todas , mugomad valitas-ki , nu da särktas .Se andab hot’ kud hoikaižeks .
– A pahkaspäi ?
– Pahkaspäi tehliba , meiden tatalein oli tehted oružj pideleb , tehliba .
Eduu mad bedn’akoil vähä oli
Veps
Central Western Veps