Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Nina Zaiceva. Om-ik vepsän kelel tulii aig?
Nina Zaiceva
Om-ik vepsän kelel tulii aig?
Veps
New written Veps
Sulakun
17.päiväl Vidlas oli tehtud radištund , kus päivänlistal oliba vepsläižiden problemad .Ištundaha , miččen tegijan oli Leningradan oblastin ičeohjandusen da konfessionaližiden kosketusiden komitet , kuctihe mugažo Karjalan-ki ezitajid .
Neciš tarbiž ani spasiboita tegijoid , sikš ku necil hö ozutiba : problemad oma teravad , i hüvä om , konz paginaha ühtneb enamba rahvast , ken voib midä-se sanuda da ližata , kenel südäin kibištab vepsläižiš , kenel om äi ühthižid azjoid .Karjalaspäi kuctihe kut rahvahaližen ministerstvan radnikoid (Andrei Manin , Ol’ga Sobolenko ), muga i nenid , ked vepsläižiden oldes tegeba radod necil tel : kaikile tetab politikan tundii Zinaida Strogalščikova , kudamb äi vozid oli Vepsän kul’tursebran pämehen i mugažo nügüdläine Vepsän kul’tursebran pämez’ Natalja Silakova , kudamb ohjandab jo enamba vot Kalagen külänevondištod , Prionežjen municipaližen rajonan pämez’ Vadim Suharev , kudambale oma melentartušt vepsläižiden problemad , i minä , necen starinan tegii .Sur’ mez’grupp oli Leningradan oblastišpäi , Podporožjen rajonaspäi da Leningradan oblastin vepsläižiden aktivistoišpäi (L .V .Burak , V .V .Mosihin , V .N .Pol’ancev , A .V .Kuznecov , N .M .Koval’skaja , V .F .Jetojev , G .N .Polivanova , V .V .Lodįgina , P .A .Vasiljev i toižed ).
Ištundan paginad oliba lujas teravad .Nägui , miše kaikil sen ühtnikoil om ani tärktoid tedoid neniš problemoiš .Podporožjen rajonan i Vidlan külän pämehed starinoičiba ičeze satusiš .Ka , küliš om äi problemoid : kut tehta muga , miše kaikjal palaiži lämoi irdal , miše oližiba hüväd ted , miše käveližiba avtobusad (kut avaižihe , tozi sanuda , ni üks’ niišpäi ei ole heittud , i avtobusine ühtenzoituz radab ).Terav problem om siš , kut satta kolnuzid ristituid jäl’gmäižehe matkaha , kut sada kaik tarbhaižed bumagad , veda kollijan sinnä , kus tehtas hibjantarkištelend i m .e .Nägub , miše valdkundaližed komitetad ei meletanugoi siš süväs , a ristitud tahoil ei voigoi pätta küzundoid , i midä heile tehta ?Ken abutab ?
Äi spasiboid oli oigetud Leningradan oblastin ičeohjandusen da konfessionaližiden kosketusiden komitetale .Tozi-ki nägub , miše komitet ühtneb äjihe necen külän problemoihe .No päazjan oli se , miše Vidlaha stroidas uz’ Fol’klorkeskuz .Ištundal ühtnikoile ozutadihe nece uz’ čoma pert’ .Se ei ole völ vaumiž lophusai , nügüd’ tehtas südäinradoid , no se tozi-ki linneb ani čomakulu !Linneb äi erazvuiččid kabinetoid : tätüižiden teatrale , käzitöiden radnikoile , karg - i pajoansamblile i m .e .Kaikutte löudab sigä sijan , mitte hänele om mel’he .Vedädas sigä lapsiden-ki täht mugoižid vepsän kel’minutoid .Lapsed , heid necil aigal om enamba 20 last , pajataba , lugeba , kargaidaba , nägub , miše nece om heile mel’he .Kaikutte lapsen kazvatai allekirjuti bumagan , miše hän ei ole vasthapäi , miše hänen laps’ oliži neciš gruppas .Nägui , miše lapsile om ani me’lhe olda ühtes , kundelta ohjandajalpäi vepsläižid vaihid , sanelda niid vepsän kelel , pajatada i m .e .Nece kaik om ”diki hüvä ”, kut pagištas Ojatin kelel .
No midä tuleb edemba ?Kel’ om kadotadud školaspäi .Nece om sur’ kaiken vepsän rahvahan kibu , sikš meil ei ole školid äi , kaikutte om lugetud !A ved’ kahesakümne vot tagaze , konz ezmäižen kerdan vepsän kel’ tuli školihe , ka siloi Leningradan oblast’ oli ezmäižel sijal , se ohjanzi necidä radod , vepsän kel’ oli äjiš Leningradan oblastin vepsläižiš školiš , kus eläba vepsläižed !Ka i necen , toižen , keskustan vepsän kel’ oli Kurban , Vil’hälan , Järviden školiš .A nügüd’ nenid školid-ki ei ole (tedan , miše vaiše Kurbal völ midä-se lämšub vähäšt školas ).Vidlas oli tehtud ani mugoine klass , kus oliba vepsänkeližed lapsed .Iče školan pämez’ Viktor Petrovič Jeršov-ki vedi vepsän kelen urokoid , oleskeli vepsän kelen kursil Karjalas .Oli äi mugoižid toivoid-nadejoid !A konz ei ole školas vepsän kel’t , ka ei kazva intelligencii-ki mugoine , kenele mel’he om sirtta edemba meiden azjoid .Ka , minä el’gendan , fol’klorine element om tarbhaine azj , nece om ühtes kelenke ani kul’turan päpala , no se ei kaiče kel’t !Hot’ midä taht tege !
A ved’ necen udessündutandan keskustan Ojatin randal oli tehtud äi tarbhaižid töid .Necen sijan vepsän kel’ oli mugoižel korktudel i ezmäi kaiked sid’ oliba parahimad fol’kloran tundijad : Serafima Nikitična Samakova , Marfa Zaharjevna Mikšina , Pelageja Stepanovna Fadejeva , Darja Viktorovna Iševskaja , Marfa Ksenofontovna Jeršova , Maria Aleksejevana Abramova i äi toižid .Ned kaičeba meile vepsän kelen fol’klorižid tekstoid , miččid Karjalan kel’institutan radnikad kirjutiba äjan plönkoile , paniba kirjoihe , kirjutiba tedotöid .Se andoi sünduda ezmäi kaiked parahimile vepsläižile kirjutajile , kudambad rodihe sid’ : Nikolai Abramov , Viktor Jeršov , Valentina Lebedeva , Gul’a Polivanova .Heiden nimed oma tutabad vepsläižiden keskes .
Ka i völ kerdan tahtoižin pakita Podporožjen valdmehid : Nikolai Abramovan runod – nece ei ole päazj i panend vaiše Ladvan vai Vidlan külän röunaha .Hänen čomad runod – nece om vepsän rahvahan panend Venäman literaturaha .Hän ozuti vepsän kelen čomut , avaiži kaikile vepsän kelen peitfilosofijad .Hän iče kändi-ki ani surel mahtol ičeze runoid venäks .I hänel oli ani ahtaz sido Podporožjen bibliotekanke .Minä olin voz’ tagaze bibliotekas ezmäižel konferencijal , miččel oli Nikolai Abramovan nimi , i nägin , kut hoštiba lapsil da norištol sil’mäd , konz hö lugiba Nikolajan runoid , starinoičiba hänen elos .Se konferencii tozi oli melentartušt kaikile , sured spasibod bibliotekan radnikoile , bibliotekan zalas ei olend ni üht joudajad sijašt !Minä olen korktad mel’t , miše meil , Karjalas el’gendaba Nikolai Abramovan runoiden znamoičendad ühthižes Venäman literaturan horas , i meil Nikolai sai korktan nimen – Karjalan rahvahaline kirjutai .Toivon , mise hänen kodimal-ki sidä el’getas da korktas arvostadas .
I nügüd’ , konz kel’t ei ole školas , ken lugeškab vepsän kelel sidä , midä om tehtud ?Kenen täht meiden dedoid da baboid kaičiba muštos nenid čomakuluid fol’kloran sarnoid , pajoid , častuškoid , sanoid da vaihid ?!
Ištundal oli sanutud : vaiše siloi , konz ristit om külläine , hän lähteb midäse lugemaha , vai kundelmaha , vai kacmaha .A omik muga ?A minä-ka erašti tühjal-ki vacal midä-ni surel tahtol kundližin , da unohtaižin , miše sömän taht om , ved’ pagin om minun kodiman kelen polhe .Midä voib olda pühemb ?Kaikele om ičeze aig !A meiden aig – udessündutada vepsän kel’t , miččen pohjal mö olem vepsläižed , – om žal’ , no mäneb meiš siriči .I ku mö em tabakoi kel’t händan agjaižes – ka se pagenebki .Rebineb meil sido meiden juridenke .Ristit jurita – om kuti turui rujoheinän klak , sidä kandišeb madme .Minä , ozutesikš , olen ani korktad mel’t , miše olen vepsläine , pagižen ičein kelel , i voin vahvištada – minä en kodotand sidod meiden tatoidenke da mamoidenke !I ku kaikutte dumaiškandeb necen polhe i andab sihe pozitivižen vastusen , vaiše siloi kelel linneb tulii aig .
Om-ik vepsän kelel tulii aig?
Veps
New written Veps