Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Maria Jefimova. Tedovastuz Suomen mal
Maria Jefimova
Tedovastuz Suomen mal
Veps
New written Veps
Semendkun
2.-5.päivil Suomes mäni seminar aspirantoiden da noriden tedomehiden täht .Seminar vedetihe läz Helsinki-lidnad , Kirkonummi-alovehen Nuuksio-londuzpuištos .Seminaraha ühtniba nored aspirantad da doktorantad , kudambad oppiba suomalaiž-ugrilaižid kelid , rahvahid da literaturad .
Seminaran tegijan oli Suomen openduzohjanduz (CIMO ).Nece organizacii abutab toižiden maiden ristituile da universitetoile suomen kelen opendamižes : andab aburahad openduzprojektoile , tegeb erazvuiččid vajehtuzprogrammoid da seminaroid .Baltianmerensuomalaižiden keliden kafedr jo amu radab ühtes senke .CIMO kaiken oigendab opendajid Suomespäi radmaha kafedrale .
Seminaran pätegendan oli tugeta norid tedomehid da heiden töid , a mugažo vahvištoitta kosketusid erazvuiččiden maiden tedomehiden keskes .Vedäjin oliba Helsinkin universitetan professor Riho Grünthal da Turkun universitetan tedodoktor Viola Čapkova .
Seminarale tuli 13 ühtnikad erazvuiččiš mirun tahoišpäi : Venämalpäi , Ispaniaspäi , Italiaspäi , Serbiaspäi , Čehiaspäi , Germaniaspäi da eskai Kitajaspäiki .Kaik hö oppiba suomen kel’t vai suomen literaturad .Karjalad ezitiba Petroskoin universitetan karjalan kelen opendai Anastasija Afanasjeva , vepsän kelen opendai Maria Košeleva da suomen literaturan opendai Maria Kazakova .Hö oma Petroskoin universitetan da Karjalan istorijan da literaturan institutan aspirantad , kudambad oppiba karjalan da vepsän kelid da karjalašt literaturad .
Seminaran rad oli melentartuine da tarbhaine .Sil oliba lekcijad da praktikrad .Lekcijoil seminaran vedäjad starinoičiba äikeližuden polhe da literaturan kändmižen polhe .
Hö openzihe , kut tarbiž oikti kirjutada tedotön planad , miše kebnemb oliži starinoita sen polhe .Mugažo hö openzihe kirjutamha tezisoid konferencijan täht .Nece mülüi seminaran praktikradoho .Ühtnikad jagoihe kahthe gruppaha : literaturgrupp da kel’grupp .Literaturgruppas oliba ned , kudambad oppiba suomalašt literaturad .Äi heišpäi kändaba ičeze man literaturad suomen kel’he vai vastkarin .Toižed muite oppiba suomalaižiden kirjutajiden da runoilijoiden töid .Literaturgruppan ohjandajan oli Viola Čapkova .Hän om hüvä literaturan tundi .
Kel’gruppan ohjandajan oli tetab suomalaižugrilaižiden keliden tundii Riho Grünthal .Kel’gruppaha mülüiba ned ristitud , kudambiden tedoradod oma suomalaiž-ugrilaižiden keliden grammatikas da toponimikas .Ühtnikad tarkašti kundliba toine tošt , eciba ühtejiččid azjoid toižiden tegendoiš .
Praktikradon aigan ühtnikad pagižiba ičeze töiš , tegiba küzundoid toine toižele , saiba uzid idejoid , kundliba ohjandajiden nevondoid .Tarbiž sanuda , miše jogahižel ühtnikal oli voimuz eriži pagišta ohjandajanke da sada hüvid nevondoid radon täht .
Völ ühten melentartuižen azjan oli se , miše seminarale adivoihe tuli koume Suomen universitetoiden nor’t doktorantad , kudambad starnoičiba ičeze tedotöiš da jagoihe ičeze mahtištol .
Kaik ühtnikad hüvin sebrastuiba toine toiženke , tedištiba uzid azjoid .Ristitud kogonaižes miruspäi tuliba penile Suomen male da tundištihe sen kul’turaha .Heiden rad mäni suomen kelel , hö pagižiba toine toiženke vaiše suomeks da mänetiba joudajad aigad , kut todesižed suomalaižed .Ehtoidme hö vändiba suomalaižehe mölkkü-vändoho , mitte om pojav karjalaižehe kyykkävändoho , da kävuiba saunaha .
Seminar oli tarbhaižen noriden tedomehiden täht .Se abuti ühtnikoile löuta üks’hengid kaikes miruspäi , tehta küzundoid tedajile professorile da el’geta , miše hö ei olgoi üks’näižed ičeze rados da valičuses .
Tedovastuz Suomen mal
Veps
New written Veps