Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Ei ole kalhembad ristitud mirus

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Kodima. № 5, (2018), p. 8

Ei ole kalhembad ristitud mirus
(Vepsian)

Mirus om äi hüvid ristituid. No kaiken-se parahim ristit minun elos om mam Ol’ga Jevgenjevna Mironova. Händast äjad tedaba i oma sidä mel’t, miše mugomad sanad kut hüvüz’, radonnavedind, toziavoimuz’, vastusenpidändlujas kožuba hänehe. Kaiken elon hän holdub meišlapsiš, nügüd’ vunukoiš-ki, andab meile ičeze armastust i lämäd, abutab sanal i azjal, ei meletedes ičesaze. Ei ole mugomid sanoid, miše sanuda, kut armastam händast.
Mamoi om sündunu vodel 1963 čomaha vepsläižehe külähä, mitte seižub Änižen randalKalagehe. Hänen mam Jevgenija Ivanovna Fotejeva radoi počtal. Nügüd’ om pensijal. Hänen tat Jevgenii Pavlovič radoi šof’oran krazal. Laps’aigaspäi hänen vanhembad openziba händast navedimha rata, abutamha toižile ristituile. Lapsen hän abuti mamale pertid möto, rosanikal, käveli heinäntegole. Kut sanub minun Žen’a-baboi, hän oli kundlijan lapsen.
Kalages mäni maman laps’aig. Täs hän lopi kahesa klassad, a vanhembiš klassoiš openzihe Šoutjärven školas. Hän kaiken openzihe lujas hüvin.
Jäl’ges školad hän mäni opendamhas Pedagogižehe institutha verhiden keliden fakul’tetale. Kaikuččile lebupäivile hän tuleskeli kodihe vanhembidennoks.
Vodel 1985 mamoi lopi institutan i pördihe ičeze kodikülähä Kalagehe, kus radaškanzi školas anglian kelen opendajan.
80.-vozil zavodihe vepsän kelen da vepsän rahvahan kul’turan udessündutamine. Školiš zavottihe opeta lapsid vepsän kel’he. Mamale, kut hüväle vepsän kelen tundijale, anttihe opeta lapsid vepsän-ki kel’he. Hän oli ezmäižen vepsän kelen opendajan Kalagen školas.
Mam radab opendajan jo 33 vot, niišpäi vepsän kelen opendajan – 26 vot. Äi vot hän opendab lapsid vepsän kel’he, vaumičeb heid vepsän kelen olimpiadoihe, praznikoihe, festivalihe, konferencijoihe, miččed om sidotud vepsän rahvahan istorijaha da kul’turaha. Lapsed saba lahjsijoid, diplomid, kitändkirjeižid. Hän paksus ajeleb ühtes lapsidenke muzejaha, kezal abutab etnolagerin rados.
Minä nägen äjak väged, aigad, tirpandad mamoi andab ičeze azjaha, miččele omišti ičeze elon. Hän andab radoho kaiken hengen, tahtoib, miše lapsil oližiba hüväd tedod, naprib tehta melentartuižid urokoid, miše mel’dütoitta openikoid. Lapsed lujas navediba i arvostaba händast.
Äivoččes rados i sures panendas vepsän kul’turan kehitoitandas da kaičendas mam saiЗа верность Северу-medalin.
Mamoi om aktivine naine, ei voi ištta radota. Kalages hän eläb ičeze pertiš, radod kaiken om äi. Maman ezmäine abunik om hänen mužik Aleksandr. Minai da sizarel oma jo ičemoi kanzad. Nügüd’ mamal da tatal om nel’l’ vunukad. kaik navedim keratas ühthe vanhembiden pertiš Kalages.
Semendkun 28. päiväl meiden armhale mamale täudub 55 vot. Tahtoim sanuda sinei spasib kaikes, midä sinä teged meiden täht, abus, holes, nevondos. , tütred i vunukad, toivotam sinei vahvad tervhut, ozad, pit’käd igäd, väged da satusid rados!
sindai lujas armastam!