VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Irina Sotnikova. Melentartuz’ praznikaha ei sambu!

Irina Sotnikova

Melentartuz’ praznikaha ei sambu!

Veps
New written Veps
Necil päiväl Vidl-külä vastsi meid lujas hüvin. Eskai ihastoiti meid. Konz tulim praznikale, külän päirdale da Ojat’-jogen randale kerazihe jo äi rahvast. Vidlkülähä tuliba adivod Piterin da Vologdan agjoišpäi, Karjalaspäi, Suomespäi i eskai Franciaspäi. Praznik ühtenzoiti ei vaiše rahvast, no polvid-ki. Praznikal oli äi lapsid, aigvoččid, vanhoid ristituid.
Praznikan päprogramm mäni čomitadud scenal. Sigä ozutadihe suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden sarnoid. Erazvuiččed fol’klorkollektivad ozutiba ičeze pajo-da kargmahtoid. No kaik-se ristituid maniti vepsän rahvahan heng, mitte oli scenan irdpolel.
Ojat-jogen randal keittihe lent, radoiba möndrivid, kus vepsläižed mastarid ozutiba ičeze käzitehmusid tohespäi, puspäi, kanghaspäi, savespäi. Kaikutte praznikale tulii ristit voi ostta lahjoid muštoks: čomitesid bronzaspäi, padoid savespai, erazvuiččid puzuižid, puspai tehtud kuvid, čomid kudotud hurstid A mitte magukaz oli vepsläine paštatez: magedoid pirgoid, plotuid, skancoid, kalitoid
Praznikan adivoiden täht oli tehtud äi melentartuižid iloitusid. Ristitud voiba ühtneda erazvuiččihe mastar’-klassoihe. Kaikutte tahtnik voi probuida tehta koivvastoid, padaižen savespai, paštta kalitoid, kudoda vöid.
Praznikan aigan oli tehtud konkursoid-ozutelusid: ”Sarnoiden eläjad”, ”Rahvahan sädod”, ”Kuva kangazpalaižišpäi”. Nened ozutelused sanuba siš, kut om äi kädekahid mastarid vepsän mal! Üks’ rad om paremb tošt! Nägui, miše kaikil oli hüvä mel’, praznik toi ristituile ihastust, rahvaz iloitelihe. A erased tuliba praznikale, miše kosketadas, nähtas tutabidenke, heimolaižidenke.
Ümbri kului vepsän pagin, rahvaz käveli čomiš sädoiš. Kut oli mel’he nähta, miše vepsän rahvahan tradicijad da verod eläba. Tahtoiše uskta, miše mugoine rahvahan heng nikuna ei kado.
Mugoižil praznikoil om tärged tegendjohtutada endišt elod, harjenzoitta ristituid vepsän rahvahan tradicijoihe, kul’turaha, pagižmaha vepsän kelel.
Ihastoitab se-ki, miše praznikale tuleba ristitud toižiš maišpäi. Heile om melentartušt vepsän rahvaz, tahtoiba tundištadas vepslaižiden kul’turanke, tedištada midä-se ut.
Minei-ki praznik tuli mel’he. Om lujas hüvä, miše praznik vedetäs, tradicijoid da veroid kaitas. Kaikuččel vodel se keradab äi rahvast. Se ozutab, miše melentartuz’ rahvahan praznikaha ei sambu i nece om hüvä.
Tahtoin sanuda sur’ spasib praznikan tegijoile i toivotada, mišeElonputoiži ristituile hüväd mel’t völ pit’kha.