Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Heini Rostkova. Konz kodikeles hengen kibištab…
Heini Rostkova
Konz kodikeles hengen kibištab…
Veps
New written Veps
Elokun
27.- 30. päivil Kazan’-lidnas mäni Venäman rahvahaližiden literaturiden festival’ .Se tehtihe jo toižen kerdan .Muloi festival’ mäni Moskvas , lidnan päiväl .Festivalihe kaiken aigan tuleskeleba rahvahiden ezitajad erazvuiččiš Venäman polišpäi .
Venäman rahvahaližiden literaturiden tugen Programm tehtihe federaližen projektan mödhe vodel 2015.Programm abutab kehitoitta Venäman rahvahališt literaturad , popul’arizoida sidä .Sen taguiči jo pästtihe eloho Venäman rahvahiden nügüdläižen runotusen da lapsiden literaturan antologijad .Pigai eloho lähteb prozan-ki antologii .Antologijoiden prezentacii mäni erazvuiččiš Venäman lidnoiš .Karjalas se oli kezan augotišes .Paiči sidä , Programm tegeb forumid kändajiden da kirjutajiden täht , rahvahaližiden literaturiden festivalid .Mugoine festival’ mäni necil vodel Kazaniš .
Festivalin aigan tehtas erazvuiččid azjtegoid , kus kirjutajad , runoilijad , kändajad voiba jagatas ičeze radon mahtoil da ezitada ičeze literaturad toižile .Venämal paiči venän kel’t om läz 100 rahvahališt kel’t , niišpäi 59 oma kirjkeled , niil paindas literaturad da lehtesid .Äjad rahvahaližed kirjkeled oma nored , äjad rahvahad oma vähäluguižed .Festival’ abutab erazvuiččiden rahvahiden ezitajile keratas ühthe da diskutiruida ühtejiččid kel’he sidotud problemoid .
Festivalin ezmäižel päiväl mäni ištund , miččel sen ühtnikad ezitiba ičeze kul’turid .Heiden keskes oliba kalmikad , čukčad , avarcad , tabasaranad , bur’atad , čuvašad , jakutad da äjad toižed .Kogonaz festvalile tuli 130 mest .Karjalad vepsläižišpäi festivalil eziti ”Kodima ”-lehtesen toimitai Galina Baburova , suomalaižišpäi – ”Kipinä ”-kulehtesen pätoimitai Jana Filimonkova , karjalaižišpäi – runoilii , teatran ohjandai Kalevalas Valentina Saburova .Ištundal pagištihe rahvahaližihe literaturihe sidotud jügedusiš da satusiš .
Ištundan jäl’ghe V .P .Aks’ onovan muzei-pertiš mäni runotusen eht , miččel festivalin ühtnikad lugiba än’he runoid ičeze kodikelil .
Toižel festivalin päiväl lujas melentartuižen lekcijan lugi Aleksei Arzamazov .Iče hän om Iževskaspäi , radab sigä universitetas .Hän oppib literaturad , pagižeb äjil kelil , sidä kesken suomalaiž-ugrilaižil-ki kelil .Aleksei om filologižiden tedoiden doktor , runoilii da kändai .Lekcijal Aleksei sanui , miše Venäman suomalaiž-ugrilaižil literaturil om enamba problemoid i ned tobjimalaz oma ühtejiččed .Ozutesikš , nenil literaturil om enamba runotust , mi prozad .Nored mehed völ napriba kirjutada runoid , ladiba ičtaze neciš literaturan rodus , no prozad kirjutaba vaiše erased .Läz kaikuččel Venäman suomalaiž-ugrilaižel rahvahal ei ole dramad .Äjad oma mugošt mel’t , miše sün sihe om rahvahiden mentalitet .Suomalaiž-ugrilaižed rahvahad oma lujas tünäd tabal .No sihe om äi toižid-ki süid ...
Suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden heimsido nügüd’ om ani edahaine .Ozutesikš , marin da karjalan keliden keskes om sur’ ero .Rahvahad ei el’gekoi toine tošt .Heile om jügedamb ühtes kaita ičeze kelid .Kaikutte radab ičeze probleman pätandan poles , ei ole suomalaiž-ugrilaižiden kul’turiden surid ühtenzoitusid , organizacijoid .Neciš azjas türkilaižile kelile om kebnemba kehitoittas .
Aleksei uskob , miše rahvahile pidab lugeda toine toižen literaturad .Nece om lujas tärged sen kehitoitandan täht .No neciš-ki azjas om kaks’ pol’t .Kaikuččel kirjutajal om taht , miše händast lugetižihe .Miše sada arvostust lugijoilpäi , pidab miše oližiba lugijad .(Vähäluguižiden rahvahiden literatural neciš azjas om sur’ problem . Sikš lapsiden literatur äjil rahvahil ei ole kehitoittud muga hüvin – ei ole kenele kirjutada ).Muga ozutase kändmižen huba pol’ .Kirjutai tahtoiškandeb kirjutada vaiše venäks .Sišpäi sündub küzund – mittušt literaturad lugeda rahvahaližeks : mitte om kirjutadud rahvahaližel kelel vai miččen avtor om rahvahan ezitai .Necidä küzundad mugažo diskutiruitihe ištundal .I kaikutte mel’pido neciš azjas om oiged .Aleksei Arzamazov om mugošt mel’t , miše rahvahaline literatur om ezmäi kaiked kodikelel kirjutadud .Sen avtoroile pidab meletada kodikelel .A norile kirjutajile , kudambad kirjutaba rahvahaližel kelel , tarbiž pidäda vastust kelen ”ladus ”.
Festival’ lopihe Tatarstanan päiväl .Sil kaikutte tahtnik voi nägištada , mitte äirahvahaline om meiden ma , kundelta , kut kuleba runod Venäman rahvahiden kelil .Sen täht Kazanin irdal tehtihe nel’l’ sijad , kus ičeze radon mastarid da rahvahiden ezitajad vastsihe lidnan eläjidenke , tundištoitiba heid rahvahiden kul’turaha .Rindal seižui kaks’ scenad , kus ičeze pajo - da kargkul’turad ezitiba sebrad erazvuiččiš Venäman valdkundoišpäi .Karjalad sigä eziti ”Pengerel ”-rahvahan muzikan perehen ansambl’ .
”Ku homen koleb minun kel’ , ka minä kolda tämbei olen vaumiž ” – tegi citatad Rasul Gamzatovan runospäi ken-se festivalin ühtnikoišpäi . Kaikutte heišpäi kogonaižel hengel holdub ičeze kodikelen kaičendas .Kel’ om kul’turan jäl’gestuz .Literaturan kal’t üks’ rahvaz voib el’geta tošt .JUNESKO - tedoiden mödhe , kaikuččes kahtes nedališ päliči mirus kadob üks’ kel’ .Mö voim uskta sihe vai ei uskta , no mö tedam , miše vähäluguižiden rahvahiden keled hilläšti kadoba meiden elospäi .Sihe azjaha voib mugažo löuta äi süid .No pidab el’geta , miše nimitte valdkundan zakon ei vajehta necidä situacijad , ku iče ristituil ei linne tahtod teta ičeze kodikel’t , pagišta sil da sirtta sidä norele sugupol’vele .Kuni rahvaz pidäb kodikel’t arvostuses , ka se eläb .
Konz kodikeles hengen kibištab…
Veps
New written Veps