Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Mi painasti valičusehe?

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Maria Košeleva, Kodima. № 9, (2018), p. 5

Mi painasti valičusehe?
(Vepsian)

Zavodihe uz’ openduzvoz’. Školihe da universitetoihe tuliba uded openikad samha tedoid. Petroskoin universitetan Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedr avaiži ičeze verajad openikoile, kudambad tahtoiba opeta Karjalan rahvahiden kelid.

Jäl’gmäžel aigal om äi tahtnikoid päzuda opendamhas necile kafedrale. Kafedrale tuleba üläopenikad, kudambad tahtoiba opeta ei vaiše suomen, no vepsän da karjalan kelid. Ozutesikš, täl vodel universitet andoi vepsän kel’he nel’l’ sijad, a karjalan kel’he seičeme sijad. Nece om enamb, mi männudel vodel. Konkurski oli enamb. Vepsän kelen erištole tuliba 28 pakičust, karjalan kel’he – 49.
Sügüz’ku zavodihe da uded üläopenikad zavodiba opeta vepsän kel’t. Pidab sanuda, miše kacmata nelläha joudajaha sijaha, vepsän kel’t täl vodel opendab viž mest: Daniil Balandin, Alina Laidus, Tatjana Martjanova, Aleksei Titov Galina Bulanova. Üks’ openik maksab ičeze openduses. pagižim üläopenikoidenke da küzuim heiden valičuses.
Erasil heišpäi oma vepsläižed jured, erasil ei ole, no kaikil päzunikoil om melentartuine istorii.

Tatjana Martjanova: ”Minä olen Petroskoišpäi. Mi-nä päzuin opendamha vepsän kel’t, sikš miše minun ezitatad oma vepsläižed Šimjärvespäi. Minä kävun arhivaha da oppin ičein sugud. Tahtoin opeta vepsän kel’t da kul’turad. Minä el’genzin necidä läz vot tagaze. Olin Suomes, kus eläb minun tutab Jelizaveta Haritonova Kalagespäi. Sigä oli suomalaiž-ugrilaine forum, kus hän äjan starinoiči vepsläižiš. Sil aigal minä luginVirantanastda tundištimoi Nina Zaicevanke. Kaik nece libuti minun henged, da minä el’genzin, miše nece kul’tur om läheline minei”.

Alina Laidus: ”Minä-ki olen Petroskoišpäi. Päzuin opendamhas kafedrale, sikš ku tahtoin opeta suomen kel’t. Tatan polespäi minai oma heimolaižed Suomespäi, maman polespäi oma vepsläižed Oštaspäi. Minä el’genzin, miše oliži hüvin tundištadas ičein heimolaižiden kul’turaha da kel’he. Minä kundlin, kut minun baboi da prababoi pagižiba vepsäks, suomen kelel pagižeb minun tatoi”.

Daniil Balandin: ”Minä mugažo olen Petrskoišpäi. Ezmäi tahtoin päzuda filologijan vai pedagogikan kafedrale. No lopuks olen päzunu necile kafedrale. Ezmäižen paran jäl’ghe vepsän kel’ näguihe minei melentartuižeks. Paiči necidä se om vähäluguižen rahvahan kel’. Minä meletan, miše om lujas äi venäkelišt literaturad, mitte ei ole kätud vepsän kel’he. Minä tahtoižin opeta vepsän kel’t, miše tulijal aigal käta venän literaturad vepsäks. Minä en tedand da en kulend vepsän kel’t ende. Ezmäižen vepsän kelen paran jäl’ghe minai oma vaiše hüväd tundmused”.

Aleksei Titov: ”Minä olen Olenegorsk-lidnaspäi, mitte om Murmanskan agjas. Školas minä openzin anglian kel’t da minei tuli mel’he opeta verhid kelid. Ližaks, minä lujas navedin Suomed. Mugažo minä navedin opeta ristituid. Sikš minä toin pakičused pedagogižele tedokundale da meiden kafedrale. Lopuks minä olen tägä da olen hüviš meliš. Ezmäižen paran jäl’ghe minä tedištin, miččed kirjad oma vepsän kelel da, kut Daniil, pätin, miše oliži melentartušt käta vepsän literaturad venäks. Minä lujas tahtoin lugeda kaik vepsläižed kirjad.

Kodima-lehtesen radnikad toivotaba üläopenikoile satusid tulebas vepsän kelen openduses da kebnäd universitetan elod. Uskom, miše jo pigai teiden töd voib lugeda meiden lehtesen lehtpolil.