VepKar :: Texts

Texts

Return to review | Return to list

Omah kyläh nähen šanon

history

October 29, 2018 in 13:02 Нина Шибанова

  • changed the text
    Tämä mua ol’i kahen kylän väl’issä, Krišen’ien da Dolguanovan, i molen kylät nagol’e izännyid’ih, yks’i izännyiččow i toin’e. I nagol’e äijän vuotta spor’ittih, šidä jäl’l’ičekši soglas’iečettih: davait’e arbah luomma. I arvašta viid’i Krišen’ien kylällä mua. Ka šillä mualla miän d’iedot i läht’ei elämäh. Šeiččimen taluo, kaikin oldih omahizet. I šillä kylällä pandih n’imen Spornoiks’i, žentäh pandih, što šil’dä mestašta spor’iečettih kakši kyl’iä. Šiidä n’iin i kuččumah ruvettih kyl’iä. I kaikin oldih omahizet, šeiččimen taluo. Yhet oldih babašta päit’en vel’l’et, toizet d’edošta päit’ vel’l’et. D’edolla ol’i äijä poigua, kahekšan poigua i kolme tytärdä. Vanhembi poiga ol’i miwn tuatto, kučuttih Fekl’iks’i, toin’e poiga ol’i Iivana, kolmaš T’ero, n’elläš R’iigo, a viiješ... Kuinbuan? ... A jäl’gimän’e Lawr’i, tyttäret – vanhiin Mar’u, toin’e An’n’i, kolmaš Ogru. D’iedon vel’l’ilöidä kučuttih Mois’o, toin’e Mokki, kolmaš – Hil’ippä, a naiz’ie... vain yhtä Matr’okši, toista Marfakši, kolmaš Lukki... A mamašta päit’ vel’l’ilöidä kučuttih – yhtä Oudukakši, toista Mois’okši, kolmatta Pawlukši. A naiz’ie hiän kučuttih Palagakši, toin’e Natto, kolmaš ... oi muissutiin Varvokši. Oldih hyö kaikin kewhät, no oldih ves’ma druwžnoit. Muada ol’i vähä, a meččiä ol’i enämbi, pid’i meččiä šordua. Mečän šorrettih, hiiret uber’ittih, mečän jäl’l’en kaššen poltettih, kaššen jäl’l’ellä tuhkih kyl’vet’t’ih ozrua enžimäiz’ičči, a toičči pid’i kannot n’e juwrdua, kannot juwrettih šuwrilla kangiloilla. Šidä kaššen muan luajittih muakši, kyn’n’et’t’ih, šilloin jo i ruvettih kyl’vämäh kaiken’muos’t’a s’iemen’ie ... ruista, kagrua, ozrua, grečuhua i pelvahan s’iemen’dä. Luajittih n’ellä pelduo, yks’i peldo ol’i Krišen’ieh päin očiin, toin’e Lykkyh päit’ očiin, kolmaš peldo ol’i Kolmodvorkoih päit’ očiin, n’elläš peldo Dolguanovah päit’ očiin. Lykkyh päit’en pellošša, pellon peräššä ol’i ves’ma šuwri gora, šidä gorua kučuttih Maštan gorakši, miän d’iedot i šaneldih, što mintäh Maštan gorakši kučutah: el’iäs’s’eh ol’i l’itvan voina i miän randašša strojittih šillä goralla ves’ma korgien maštan kaččuos’s’a n’epr’ijuat’el’ua. D’iedolla kažvettih poijat šuwret, vägövät i provornoit. Hyö stroittih pajan ed’izeh, pajašša ruvettih ruadamah, luajittih hyö iče pluwgan rawdazen i aštovan rawdazen, a to ših šuat kyn’n’et’t’ih hyö adralla puwhizella i puwhizella aštovalla i aštoidih. Šidä kaikin omin mužikoinke kylän srojittih tuwl’imel’l’ičän. D’iedolla kolme poigua naičči. Miän mamua kučuttih Foklakši, a toiz’ie Ol’ona da Vas’s’o. Hyö oldih ves’ma druwžnoit, n’ikonža ei riijel’dy, toin’e toizelda vain ruaduo ennät’et’t’ih. Oi... Hyö yheššä el’ettih kakšikymmen’dä vuotta i heiläh pereh jo kažvo kakšikymmen’da viiz’i hengel’l’is’tä, a mužikat oldih ves’ma jo ruadajat i vägövät i sroittih ka šillä aigua n’ellät huonehet. Šidä srojihuoh hyö otettih da arbah i luodih: kumbazet huonehet kumbazen kohtah langetah, šilloin hyö i erottih. Šillä aigua i kylä kažvo, šeiččimešta taluo l’ien’i kakšikymmen’dä taluo. Tuldih hot’ spornoilla mestalla, a el’ettih kylä ves’ma druwžno naroda.

October 29, 2018 in 13:01 Нина Шибанова

  • changed the text
    Tämä mua ol’i kahen kylän väl’issä, Krišen’ien da Dolguanovan, i molen kylät nagol’e izännyid’ih, yks’i izännyiččow i toin’e. I nagol’e äijän vuotta spor’ittih, šidä jäl’l’ičekši soglas’iečettih: davait’e arbah luomma. I arvašta viid’i Krišen’ien kylällä mua. Ka šillä mualla miän d’iedot i läht’ei elämäh. ... Šeiččimen taluo, kaikin oldih omahizet. I šillä kylällä pandih n’imen Spornoiks’i, žentäh pandih, što šil’dä mestašta spor’iečettih kakši kyl’iä. Šiidä n’iin i kuččumah ruvettih kyl’iä. I kaikin oldih omahizet, šeiččimen taluo. Yhet oldih babašta päit’en vel’l’et, toizet d’edošta päit’ vel’l’et. D’edolla ol’i äijä poigua, kahekšan poigua i kolme tytärdä. Vanhembi poiga ol’i miwn tuatto, kučuttih Fekl’iks’i, toin’e poiga ol’i Iivana, kolmaš T’ero, n’elläš R’iigo, a viiješ... Kuinbuan? ... A jäl’gimän’e Lawr’i, tyttäret – vanhiin Mar’u, toin’e An’n’i, kolmaš Ogru. ... D’iedon vel’l’ilöidä kučuttih Mois’o, toin’e Mokki, kolmaš – Hil’ippä, a naiz’ie... vain yhtä Matr’okši, toista Marfakši, kolmaš Lukki... A mamašta päit’ vel’l’ilöidä kučuttih – yhtä Oudukakši, toista Mois’okši, kolmatta Pawlukši. ... A naiz’ie hiän kučuttih Palagakši, toin’e Natto, kolmaš ... oi muissutiin Varvokši. Oldih hyö kaikin kewhät, no oldih ves’ma druwžnoit. Muada ol’i vähä, a meččiä ol’i enämbi, pid’i meččiä šordua. Mečän šorrettih, hiiret uber’ittih, mečän jäl’l’en kaššen poltettih, kaššen jäl’l’ellä tuhkih kyl’vet’t’ih ozrua enžimäiz’ičči, a toičči pid’i kannot n’e juwrdua, kannot juwrettih šuwrilla kangiloilla. Šidä kaššen muan luajittih muakši, kyn’n’et’t’ih, šilloin jo i ruvettih kyl’vämäh kaiken’muos’t’a s’iemen’ie ... ruista, kagrua, ozrua, grečuhua i pelvahan s’iemen’dä. ... Luajittih n’ellä pelduo, yks’i peldo ol’i Krišen’ieh päin očiin, toin’e Lykkyh päit’ očiin, kolmaš peldo ol’i Kolmodvorkoih päit’ očiin, n’elläš peldo Dolguanovah päit’ očiin. Lykkyh päit’en pellošša, pellon peräššä ol’i ves’ma šuwri gora, šidä gorua kučuttih Maštan gorakši, miän d’iedot i šaneldih, što mintäh Maštan gorakši kučutah: el’iäs’s’eh ol’i l’itvan voina i miän randašša strojittih šillä goralla ves’ma korgien maštan kaččuos’s’a n’epr’ijuat’el’ua. ... D’iedolla kažvettih poijat šuwret, vägövät i provornoit. Hyö stroittih pajan ed’izeh, pajašša ruvettih ruadamah, luajittih hyö iče pluwgan rawdazen i aštovan rawdazen, a to ših šuat kyn’n’et’t’ih hyö adralla puwhizella i puwhizella aštovalla i aštoidih. ... Šidä kaikin omin mužikoinke kylän srojittih tuwl’imel’l’ičän. ... D’iedolla kolme poigua naičči. Miän mamua kučuttih Foklakši, a toiz’ie Ol’ona da Vas’s’o. Hyö oldih ves’ma druwžnoit, n’ikonža ei riijel’dy, toin’e toizelda vain ruaduo ennät’et’t’ih. Oi... Hyö yheššä el’ettih kakšikymmen’dä vuotta i heiläh pereh jo kažvo kakšikymmen’da viiz’i hengel’l’is’tä, a mužikat oldih ves’ma jo ruadajat i vägövät i sroittih ka šillä aigua n’ellät huonehet. Šidä srojihuoh hyö otettih da arbah i luodih: kumbazet huonehet kumbazen kohtah langetah, šilloin hyö i erottih. ... Šillä aigua i kylä kažvo, šeiččimešta taluo l’ien’i kakšikymmen’dä taluo. Tuldih hot’ spornoilla mestalla, a el’ettih kylä ves’ma druwžno naroda.

October 29, 2018 in 12:57 Нина Шибанова

  • created the text