Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Galina Baburova. Hätken eläškab Karjala uniš...
Galina Baburova
Hätken eläškab Karjala uniš...
Veps
New written Veps
Kerdan
meiden ”Kodima ”-lugendlehtesen toimištoho kirjuti nor’ francialaine mez’ Lion-lidnaspäi .Hän sanui , miše opendaškanzi vepsän kel’t da hänel om melentartuz’ vepsän rahvahan kul’turaha .Nor’ mez’ pakiči abutada hänele kelen opendamižes .Kirjeižišpäi sel’genzoitihe , miše Guillaume Gibert (Gijöm Žibe ) – muga händast kuctas – om lujas mahtokaz , i hänen vepsän kelen tedo om lujas korged .Ezmäi mö pakičim händast starinoita ”Kodima ”-lehtesen lugijoile ičesaze , siš , kuspäi hän tedišti vepsän rahvahan polhe da kut hänele ozastui muga hüvin opeta vepsän kel’t .Sid’ Guillaume kirjutaškanzi meile paksumba , oigenzi äi kerdoid ičeze kändmižid , a muloi hän ičeze tatanke da sebranikanke tuli erasikš päivikš Petroskoihe .Muga francialaižen mehen uništuz – putta Karjalaha – tuli eloho .
Guillaume zavodi opeta vepsän kel’t koume vot tagaze .Lugetes vepsläižiden runoilijoiden töid hänen hengehe sündui taht nägištada kuviteldud runoiš londusen čomut ičeze sil’mil .Kaks’ vot tagaze matk Venämale oli heittud erasiden azjoiden taguiči .Muloi kaik ozastui , Guillaumenke ühtes matkaha tönduiba hänen tat Bernard da sebranik Pierre (Pjer ).Ühtes heidenke mö mänetim viž čomad päiväd .Nece oli ezmäine kerd minun elos , konz vepsän kel’ oli üksjäine kel’ , mitte ühtenzoiti meid i abuti el’geta toine tošt .Käveltes Petroskoidme Guillaume küzui minai , paksus-ik voib kulištada meiden lidnan irdoil vepsän paginad , äjak minai om sebranikoid , kudambidenke minä pagižen vepsäks .Andoin mugoižen vastusen : ”Tägä , Petroskoiš , noriš mehišpäi minai om kaks’-koume mugošt ristitud da sinä ...”.Guillaume čududelihe , no vepsläižed-ki čududelesoiš , mikš nor’ mez’ edahaižes verhas maspäi opendab vepsän kel’t , mittušt kaikutte vepsläine-ki ei teda .
– Sinä küzuid , mikš vepsläižed ei opekoi vepsän kel’t . A min täht se om sinei ?I kut sinä meletad , mikš ristituile pidab teta kodikel’t ?
– El’genzin , miše oli pit’k aigkeskust , konz oli lujas jüged opeta vepsän kel’t . Ristitud ei voinugoi opeta kodikel’t politižiden azjoiden tagut .Siloi ni vanhembad , ni školad – om žal’ – ei voinugoi antta lapsile vepsän kel’t .No nügüd’ om toine sü .Äi ristituid meletaba , miše vepsän kel’ ei ole tarbhašt …Toižes polespäi voin el’geta sidä .Ka , tozi om , vepsläižile voib kebnas elädä vaiše venän kelel pagištes , no toižes polespäi ....mi meiden elos om tarbhašt ?Nece om sur’ i jüged fi losofi ne küzund .Ei-ik ole muga , miše vaiše il’mad hengitusen täht , supal leibäd i vähäižen vet – nece om kaik , mi tarbiž ristituile ?
Minä meletan , miše ei ole ni surid kelid , ni penid kelid .Kaikutte kel’ , kut i kaikutte mez’ , om eriladuine , ei kosku toine toižehe .Sikš kaikutte kel’ om tarbhaine .Ku oliži vaiše üks’ kel’ mirus , kut om ozutadud D .Oruellan ”1984”-kirjas , siloi , voib olda , oliži vaiše üks’ meletuz kaikile : meile pidaiži meletada ühtel maneral , oliži kaikil üks’ kacund miruhu …
Lugin Karjalan Kelen Sebran internet-lehtpolel mugoižid sanoid : ”Kanzu ilmai kieldy on kanzu ilmai syväindy ” (”Rahvaz keleta om kuti rahvaz südäimeta ”).Kodikel’ om sudäimen kel’ .Ken voiži elädä ilma südäimeta ?Kodikel’ andab hengen male , vepsän kelen abul voim ”mujada ” vepsläižiden henged .Oližin ihastusiš , ku voižin kundelta vepsän kel’t Petroskoin irdoil ...
Guillaumen tat Bernard nügüd’ om lebul .Hänel om melentartuz’ amuižehe puižehe arhitekturaha .Sikš hän surel tahtol kacui puižid pertid Kiži-sarel da ihastusiš ajoi kacmaha Šoutjärven muzejad .
Pierre om Guillaumen sebranik .Ezmäi hän oli Guillaumen opendajan , sid’ hö ühtes radoiba universitetas .Pierre navedib runotust .Iče hän kirjutab runoid , hänel om erasid runokogumusid .Pierre otab kerdale kaiken aigan penkaižen muštlehtikon , kuna hän kirjutab erazvuiččid melid , sid’ niišpäi sündub runoid .
Guillaume muga paksus starinoiči tatale da sebranikale Karjalas , vepsän rahvahas , lugi da kändi Pierrele vepsläižid runoid , miše hö mugažo tahtoškanziba ajada hänenke Venämale .
– Tuli-ik mel’he Karjala sinun sebranikale da tatale ? Midä hö sanuiba ?
– Ka , lujas tuli mel’he . Molembad ei tednugoi ni Karjalas , ni vepsläižiš ende , no minä paksus starinoičin heile sen polhe .Kändin Pierrele vepsläižid runoid , kerdan hän sanui minei : ”Ku ajad Petroskoihe i vepsän male , ka lähten sinunke ”.Matkan jäl’ghe , konz tulim udes Franciaha , hän sanui minei : ”Se oli todesine matk čomiden azjoidenke , čomiden mehidenke !Minä openzimoi lujas äjihe azjoihe !”.Pierre mugažo sanui minei , miše oli mel’he tundištadas noriden ristituidenke , kudambad radaba vepsän kelen da kul’turan kaičendaks .Ližaks hänele tuli mel’he londuz : mecad , pud i järved .Iče hän om kalanik .Hän sanui , miše Karjala om kuti pen’ rai , kuna hän tahtoib tulda udes .Hän tahtoiži kalatada Karjalan järviš da jogiš .
Tatam oli mugažo ihastusiš .Hän lujas navedib rata tehtes midä-ni puspäi .Jo amu hän sauvob kaludištod puspäi .Tat eskai sauvoi pertin minun sizarele .Sikš Kiži-sar’ tuli hänele mel’he i Šoutjärven muzei-ki mugažo .Minun dedoi i baboi , tatan vanhembad , eliba küläs , mecan keskes .Erašti hö kävutiba vepsläižiden kaluiden pojavid radkaluid .Minä olin ihastusiš , miše jagoin minun melentartust vepsän kul’turaha tatanke .
Petroskoin da Šoutjärven ližaks mö olim francialaižiden mehidenke Kvarcitnii-küläs da ajoim Čalna-külähä ”Suguvastavundu ”-suo ma laiž-ugrilaižile pajofestivalile .Kaiktäna adivoid Franciaspäi vastatihe ihastusiš .Šoutjärven muzejan radnikad surel tahtol varasatiba heid .Fran cialine mez’ , kudamb pagižeb vepsäks ”mel’ dü toiti ” ičheze vepsläižid akoid .Kaik minun sebranikad , kudambad abutiba francialaižen mehen ”uništusele tulda eloho ”, oliba iče-ki ihastusiš .Hö sanuiba , miše vastused adivoidenke Franciaspäi oliba lujas lämäd .
– Miččid muštlotesid jäti sinun hengehe matk Karjalaha ?
– Minun hengehe matk Karjalaha jäti vaiše parahimid muštlotesid . Ei ole mugošt adjektivad vepsän keles , miše kuvitelda sidä .Voin sel’genzoitta .Francian keles om mugoine ”bohat ”-sanaha koskui adjektiv .Se om kuti ”lujas täuttud mil-se ”-znamoičendanke .Ozutesikš , desertan , pirgan vai tortan polhe voib sanuda muga .Se znamoičeb , miše neciš desertas , pirgas vai tortas om äi hüvid azjoid .
Petroskoi , Änine-järv’ , Kiži-sar’ , Šoutjärven vepsän rahvahan muzei , Čalnan pajofestival’ , mecad , järved , küläd – kaik ihastoiti mindai .
No minai om nügüd’ lujas ”bohatoid ” muštlotesid .Sikš ku se ei olend vaiše turistine matk , se oli mugoine matk , miččes vastuz ristituidenke da sebranikoidenke tegese kaikid čomembaks muštloteseks .Jäi pähä čoma muštlotez : konz Petroskoin puištos löuzim ”Le petit prince ”-kirjan (”Penikaine princ ”) francian kelel .Necen kirjan ezmäižele lehtpolele petroskoilaižed sebranikad kirjutiba meile miččid-se sanoid muštoks venän , suomen da vepsän kelel .Se tegihe kuti meiden vastusen simvolaks .
– Miččed oma Karjalan eläjad ?
– Karjalan eläjad oliba meidenke lujas hüväd . Äjad ristitud abutiba meile .Adivpertiš , erašti ristitud irdal vai laukoiš oliba ihastusiš , konz mö sanuim , miše olem francialaižed .Sebranikad Karjalaspäi oliba mugažo lujas hüväd i avonaižed : hö küzuiba meil Francian azjoiden polhe , meiden polhe .Minun sebranik Pierre i minun tatam ei pagiškoi ni suomen , ni vepsän , ni venän kelel no ristitud ladiba pagišta angliaks , eskai francian kelel , miše sel’genzoitta miččid-se azjoid .Kaik vepsläižed , kudambid vastsim , oliba lujas hüväd i hüväsüdäimeližed .Hö abutiba meile kaikes ,paksus küzuiba ”om-ik kaik hüvä ?”.Ristituiden hüväsüdäimeližuz’ kosketi mindai …
– Oli-ik kaik muga , kut oli sinun uništuses , konz sinä vaiše lugid kirjoid Karjalas da tahtoid konzni oleskelda sigä ?
– Ende minä vaiše lugin kirjoid vepsläižiden polhe , kacuin äi peredačoid da kundlin radiopaginoid internetas . Nügüd’ minai om uzid kuvid .Edel matkad , konz lugin ”mec ”-sana , en tedand mi oli vepsän mec i kuvitelin Francian mecoid .No vepsän mec om ani toine …Niiden uziden kuviden abul N .Abramovan , N .Zaicevan runod rižan völ čomembikš , sikš ku nügüd’ olen nähnu vepsän man taivast , vepsän man londust ...
Minun uništuz oli pagišta vepsän kelel .Matkan aigan Šoutjärvehe mö pagižim vepsäks Larisa Smolinanke , Maria Filatovanke , Šoutjärves pagižin Natalja Anhimovanke da Ol’ga Kokorinanke .Nägin äi azjoid , äjan tedištin , hot’ en olend Karjalas pit’kha .Sikš voin sanuda , miše se oli paremb , mi oli minun uništuses .Nece matk sünduti toižen uništusen – tulda Karjalaha udes .
Guillaume läksi kodimale , a minä kaiken meletan , kut voib muga olda , miše vepsän kel’ francialaižen mehen täht om kalhemb da tarbhaižemb , mi erasile ristituile , kudambiš jokseb vepsän rahvahan veri ?!No pidab homaita , miše ningoižed mehed , kut Guillaume Gibert , libutaba henged kodikelen opendamižehe toižil-ki ristituil da ezmäi kaiked – vepsläižil .Ei amu internetas tundištimoiš vepsläižen naiženke Belorussiaspäi .Hänen kanz amu jo om elänu sigä .Francialaižen mehen ozutez abuti hänele udes uskta ičeze vägihe da voimusihe .Kerdan hän nägišti internetas uzišton Guillaume Gibertas da meletaškanzi : ”Ku nece francialaine mez’ openzi kel’t , mikš-žo minä , vepsläine , en voiškande ?!”.
Hätken eläškab Karjala uniš...
Veps
New written Veps