Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Huttupada kiehuu
Huttupada kiehuu
Livvi
New written Livvic
Huttu
Huttu on karjalazien vahnanaigaine syömine .Se on sagien pudron nägöine , maksankarvaine .Huttuu syvväh suures himos , vakkiessah , sanotah , suun muutoksekse .Magu sit on tozi karjalaine .Yhtet löyhketäh , ku hutun syödyy mies päivän kyndäy , toizet nagretah ku hutun syödyy hudruvačču , terväh nälgy tulou .Mies kynnyksessäh astuu dai nälgävyy .Mene da tiijä kuni iče et opi !
Kahten ristikanzan huttuvero :
Suoluvezi – 5 dl (0,5 litrua )
Rugehizet jauhot – 3 dl (300 grammua )
Voi – 1 dl (100 grammua )
Kannates – 1 dl (100 grammua )
Maijot – 5 dl (0,5 litrua )
Keitä suoluvezi , viet puolenda kahtekse .Yhtet jätä bokkah , toizet pane ielleh kiehumah vienozel tuluol .Kiehujah vedeh ripoittele hil’l’azeh rugehistu jauhuo ruttozeh pieksäjen härkimel ku ei nouzis kurkoidu .Karjembat rugehizet jauhot pätäh parembi .Pie vienostu tuluttu ku kattilan pohju ei puadus .Kattil pidäy vallita pystymbi .Vähäzin ližäile kattilah enne puolendettuloi vielöi , pieksä , sit op’ai ripoittele jauhuo .Nenga luaji vie toizen kerran ainos vai pieksäjen .Konzu jo sagies pudros luzikku pyzyy pystyi , huttu on valmis .
Pieneh astieh keitä painin .Kiehaskoita kannatekset voinke , ližiä n’appine suolua .Huttuu syö hiilavalleh madalas juodazespäi suurel luzikal .Painimet kua eri juodazeh da azeteta se rinnal huttujuodazenke .Ota luzikal vähäine huttuu da kasta se hyvin painimeh sissäh ku hutut upottas painimeh .Ryyppiä piäle viluu rieskua maiduo libo ruahtomaiduo , pädöy hapaimaidogi .Syömine on valmis kymmenes minuutas .
*Ota huomivoh ! Vien da jauhon miärät ollah läs sanotut .Sevos riippuu jauhon karjuos .Maistunnou huttu – olet karjalaine !
Vuassu
Karjalazet ollah čuajumuagarit .Yhtelläh čuaju on jo vereksembii juomizii , ennevahnas rakkahal juodih muigiedu maiduo , kiiselii da vuassua .Vuassupučči oli varustuksis jogahizes karjalazes talois , sidä joi iče koinvägi dai tarittih gostile .Vuassua karjalazet piettih omal stolal pošti joga syöndyveruo .
Viluzennu vuassu on hyvä räkkisiälöil , semmite heinarrel .Sanotah , ku vuasan juoduu vačal dai vačansyväimel ylen hyvä tulou , vaiku sen luadijes hälyy on äijättävy .Putin vuassu läžijän ristikanzan jalloittau .Vuasan luadijes pidäy olla hyvä nero da aigua .
Varustammo vuassuu
Ezmäzikse pidäy ijättiä ruistu .Rugehet kastetah mistahto asties sundozel viel da pietäh lämmäzes kohtazes päivän-toizen sissäh , kuni se lähtöy hačakal .Sit jyvät pannah myöndynyöh päččih riepoinke (riepoi on sagiettavu vezi , kudai piäzöy havvotetus nagrehes ).Padois jyvät pietäh kaiken päivän , net turvotah .Tossupiän net uvvessah pannah päččih kuivamah proutivoloil .Otetut siepäi luajitah jauhokse kivel , punotah omal käil .Nygözin vois käyttiä sähkölöil ruadajii jauhokonehii .Jauholois sevoitetah ylen nodrei pudroine riepoinke .Pannah päččih .Ottajes siepäi sotkietah jauhonke .Sagiettuu luajitah leiby da pannah se pastumah .Ku päiväs leiby ei ehtine pastuo , pannah vie toizekse .Sil leiväl nimi on mämmi .
Varustetah aste vuassah niškoi .Puupučči libo šaikku livotetah hyvin vies turvondassah .Astien pohjah pannah puuristu , ristan piäle azetetah puhtastu olgie .Se kai pidäy natrovie ku mämmi ei heittys alah .Suureh puččih pidäy olla nelli mämmie ku vuassu olis vägevembi .Pučin bokkah luajitah da sih azetetah puunuaglaine .Se roih kruanan tilah .Puččih pannah leikattuloi kahtekse libo nelläkse loukko mämmilöi , piäle kuatah keitettyy lämmiä vetty .Pučči katetah puukattiel da jätetäh vuasan muigenemah kahtekse-kolmekse päiviä .Magei juomine on valmis .Vuassupučis täydyy hätkekse .Kuni vai vägie mämmilöis kestäy astieh ainos ližätäh sundostu vetty .
*Ota huomivoh ! Ei maksa ajatella , ku nygözel aijal vuassua jo ei stuanivu luadie ičel , buito se on mennyön aijan hommii .Karjalazen vuasan hingailijat voijah oppie luadie sen .Mämmin pastandu on piäazieloi , jo harvat ket tietäh kui sidä luajitah oigieh , en nähnyh niyhty karjalastu ken pastau mämmii nygöi .Ole ezmäine !
Retseptat ollah tallel Antonovien perehes Vieljärvel .
Huttupada kiehuu
Livvi
New written Livvic