Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Nouše lempi liehumah, kunnija kukoistamah!

Corpus: New-writing language

New written karelian, Journalistic texts

Source: Anna Deš, Oma mua. № 17, (2017), p. 7

Nouše lempi liehumah, kunnija kukoistamah!
(Karelian Proper)

Ennein karjalaiset ušottih, jotta jokahisella ihmisellänaisella tai miehelläon lempi ili viehättävyš.
Filologit ollah šitä mieltä, jotta tämä šana ottau alkuh Lemporakkahušjumalašta. Ajan mittah še šana kavotti oman merkitykšen ta nyt tarkottau ihmisen viehättävyttä.
Ennein vanhah patriarhalisešša yhteiskunnašša piettih häpienä, još neičyt pitälti ei voinun männä miehellä ta jäi vanhakšipiijakši. Šentäh kaikki neččyöt ta prihatki yritettih ruttosempah löytyä puoliso ta männä miehellä tahi naija.
Još neiččyöllä oli äijän šulhasie, kumpaset haluttih naija hänet, niin šanottih, jotta neiččyöllä on hyvä ta korkie lempi. Ka još neiččyöllä oli yksikakši šulhaista tahi ei ollun vouse ta hiän pitälti ei voinun männä miehellä, še tarkotti, jotta neiččyöllä on heikko lempi. Kenkänä ei tahton jiähä vanhakši piijakši, šentäh yritettih noštua lempie. Lemmennoštotapoja oli ollun ylen äijän.
Erikoisaika lemmennoššošša oli Iivananpäivän ta Petrunpäivän välini aika. Neiččyöt lat’attih vaštoja ta šiitä kylvettih niillä kylyššä. Vielä yksi tapayöllä neiččyöt käytih piehtaroimašša miellyttävän prihan perehen tahi niijen perehien peltoiloilla, kumpasissa oli monta poikua. Oli tapana kerätä kaššetta ta šiitä pešeytyö šillä huomenekšella, še oli ikäh kuin kallis hajuvesi neiččyöllä. Ta tämmösie tapoja oli ennein hyvin äijän.
Eryähät näistä tavoista on šäilytty nykypäivih šuaten. Niistä oli voinun šuaha tietyä Lemmen illačču -tilaisuošša Petroskoin Begemot-klubissa, 29. šulakuuta. Tänä vuotena pivon järještäjinä oltih Nuori Karjala -järještö ta Karjalan Rahvahan Liitto. Lembi-illaččuo aina pietäh kevyällä, kun luonto alkau herätä ta še on hyvä lemmen simvoli.
Tänä vuotena ohjelmah kuulu pieni šeikkailupeli Lemmeštä ili kvesti. Heti klubin ovella šeiso stola, kumpasen piällä oli muila. Še muila oli pietty muurahaiskevošša netälin ajan (7. heinäkuuta – 12. heinäkuuta 2016). Kaikkien tulijien piti ottua še käsih ta pityä vähän aikua, jotta lempi nousis. Vierahilta še tuntu ouvolta ta mukavalta, ta kaikki kyšyttih eikö šen šiämeššä ole muurahaisie tahi mitänih muuta.
Kaikkien vierahien lippuloih oli pantu numerot, jotta hyö voitais ošallistuo arpajaisih, kumpaset piettih ohjelman lopušša.
Kvestin toisena tehtävänä piti kolme kertua ylittyä stola, jotta lempi nousis. Ei ne kaikki, vain löyty šemmosie rohkeita, kumpaset šuoritettih tämä tehtävä.
Illačušša kuulu äijän musiikkie: Santtu Karhu ta hänen bändi, Sattuma. Vierahat tanššittih. Šiitä Natalja Antonova kerto vierahilla Lemmeštä, vanhoista perintehistä ta arvautti karjalaisie arvautukšie.
Šiitä piettih lemmennoššon tapa: naiset, kumpasilla on jo perehet ta lapšet, lyötih vaštoilla neiččysie, kumpaset haluttih noštua lempie. Kaikki halukkahat voitih ošallistuo täh tapah.
Tänä vuotena tilaisuoh ošallistu nuori Kajahuškollektiivi, kumpani esitti kaččojilla pienen näytelmän karjalaisien vanhašta elämäštä.
Illačun lopušša oli arpajaiset, ihmiset šuatih lahjoja, a lemmennoštomuilan voitti Karjalan Rahvahan Liiton johtaja Natalja Vorobei.
Tänä vuotena Lembiillaččuh tuli äijän uutta rahvašta, kumpaset tahottih šuaha tietuo Lemmeštä, mi še on ta miteinhän šitä noštua. On hyvä, jotta on šemmosie tilaisukšie, missä meijän eläjät voijah šuaha tietuo omašta šeuvušta, šen vanhašta kulttuurista, perintehistä. Pitäy kertuo šiitä ta višših pitäis luuvva uušie nykyaikasie lemmennoštotapoja, šentäh kun aika mänöy eteh päin ta pitäy aštuo šen mukah, šentäh kun myö olemma ne, ket voijah antua vanhoilla perintehillä uutta elämyä nykyelämäššä.