Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Zor’at täs ollah hil’l’azet

Corpus: New-writing language

New written Livvic, Journalistic texts

Source: Tamara Sidorova, Oma mua. № 20, (2017), p. 10

Zor’at täs ollah hil’l’azet
(Livvi)

Nellikymmen viizi vuottu tagaperin, vuvvennu 1972 kuvattih A zori zdes’ tihije -fil’mu. Tämä kuulužu da joga Ven’al eläjäle tuttu fil’mu kuvattih Karjalas, Siämärven čupun Särgilahten kyläs. Jessoilan kylän da sen lähikylien eläjät enzimäzinny kogo Nevvostoliitos nähtih tämä fil’mu. Rahvas kerras miellyttih sih fil’mah da ruvettih pidämäh sidä omannu. Nygöi, konzu fil’man kuvuamizen aijas meni 45 vuottu, Jessoilan aktivistat Karjalan Rahvahan Liittoh kuulujan Tamara Petrovan johtol kiännettih A zori zdes’ tihije -pouvestin epizoudu livvinkarjalakse. Kul’tuurutaloin endine ohjuaju Galina Voglojeva yhtes yhtendentostu kluasan opastujienke luajittih ozutelmu sen kiännetyn epizoudan mugah.
Otimmo vai yhten voinan epizoudan ozutettavakse, se on tragičeskoi da ylen äijäl kiinnittäy mieldy, sanou Galina Voglojeva.
Ozutelman enzi-ildu piettih Jessoilan školas Voitonpäiviä vaste, välliä paikkua kaččojien zualas ei olluh, kuigi 45 vuottu tagaperin Omat mustelmat saneli P’otr Šombin, kudai vuvvennu 1972 avtoubusan šouferinnu olles vedeli lapsii školah. Erähänny päivänny häi tuli Särgilahteh, a sie fil’mua kuvatah.
Kačon: järvel on nuorazel sivottu kolme lauttua. Yhtel lautal naine huuhtelou sobii, toizelstaršina, kolmandeloperuattoru. Lauttoi vejelläh nuorazis, mustelou mies. Äijän kerdua sanat sanottih, minä kogo ijäkse panin mustoh, mittumil sanoil Vas’kov frontale puaššihes Ruattih čopakosti da oigieh tabah. Rostotskii (Stanislav Rostotskii on fil’man ohjuaju, toim.) iče oli frontal, tankistu, “kaimaijallan Kurskois taistelus. Särgilahtes sih aigah eli voinan niistii Ivan Aleksejevič Mihailov, kudai sežo oli tankistannu da “jättivoinal mollembat jallat. Sjomkupäivän jälles Rostotskii käi Mihailovan luo, hyö juodih čuajuu, paistih, ellendettih toine tostu puoles sanas. “Min verran stsenua kuvuatto uvvessah, min verdu tehniekkiä, min verdu rahvastu yhtyy ruadohsehäi on kallis!” sanoi Mihailov. Rostotskii vai nagroi: “Kaksi päiviä Moskovan kinoteatras da suammo järilleh kai dengumenot”.
Kaččokkua vai, 45 vuottu meni, a rahvas vie kačotah, ei voija silmii kiändiä ekruanaspäi. Konzu sjomkat loppiettihes, Stanislav Rostotskii sanoi Ivan Aleksejevičale, ku häi rodieu enzimäzii, net nähtäh fil’mua: “Luajimmo montuažan, dai tulen ozuttamah”. Aijan mendyy fil’man luadijoin joukko oli jo meijän kyläs. Kluubu silloi Jessoilas oli vahnu da pieni. Minä vein avtoubusal rahvastu Särgilahtespäi, a heidy zualah ei piästetä Rahvastu sie oli täyzi zualu, kačahtattos lagehsiegi rahvas riputah, muheloittau P’otr Timofejevič. Školaniekkoi käskiettih zualaspäi iäres. Stanislav Rostotskii uskaldi školaniekoile, ku heih niškoi rodieu toine seansu. Lapset lähtiettih zualaspäi, algavui kino. Tiijättögo, konzu loppih jälgimäine seansu? Viijen aigua huondestu!
Tämä uuzi ozutelmu miellytti kaikkii kaččojii, se yhtisti nuorii da vahnoi. Toven sanoi ozutelman piälimäine akt’ouru veškel’čy Lev Vorobjov: “A zori zdes’ tihijese on fil’mu da kniigu hos mittumah aigah, se ei vahnane”.
Tämä spektakli lekahutti syväindy, kai sie oli oma, nuoret akt’ourat paistih čomal karjalan kielel. Rouno ku kajoit nostih Siämärven piäl. Spektakli algavui samannimizel pajol, kuduadu pajatettih karjalakse Pajokeräine-joukon lapset. Galina Voglojevan da Tamara Petrovan sanat hirvies voinas, nuorien neičykkäzien ozas da uskos voittoh lekahutettih rahvahan syväimii. Joga kerdua kačot fil’mua rouno ku oman elaijan histouriedu, se on rouno omahizien da lähimäzien ristittyzien oza. Mustan, fil’man 30-vuozipäivän kunnivokse meile Jessoilah käydih fil’man ohjuaju da akt’ourat, fotokartočkoi niilöinke pien ruokos. Hyö miellyttih Karjalah, sanelou ozutelman kaččoi Galina Vasiljeva. Meijän opastujat vuvven aigua valmistettih tädä spektaklii. Net oldih enzimäzet, ket luajittih moine ozutelmu karjalan kielel. Kumardummo heile. Hyö hos ollahgi nuoret, ga maltettih ozuttua omii rouliloi muga, ku kyläläzet rounoku uvvessah kačottih fil’mu, kyynälet nostih heile silmih.
Jessoil’čat ylen äijäl kiitetäh kaikkii, ket yhtyttih ozutelman valmistamizeh. Kiitossanat ozutelman kiändäjilegi: Tamara Petrovale, L’udmila Jermolajevale, P’otr Šombinale, L’udmila Fominale, Jevgenija Česnakovale, Nina Nikitinale. Hyvis artistoin nerolois suuret passibot Liza Tibujevale, L’udmila Uhovale, Karina Ignat’kovale, Arina Stepanovale, Valerija Gataulinale, Efim Barišnikovale, yhtendentostu kluasan ohjuajale Snežana Sofronovale da spektaklin valmistamizes auttajile Vladimir Gel’ovale da Dmitrii Mihailovale.