Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Kalittu kyzyy kaheksua

Corpus: New-writing language

New written Livvic, Journalistic texts

Source: Sinitskoit Polina, Duarju da Il’l’u, Oma mua. № 21, (2017), p. 9

Kalittu kyzyy kaheksua
(Livvi)

Kai karjalazet akat maltetah pastua šipainiekkua. Vaigu eri kylis da Karjalan eri čuppulois net ollah jogahizel omua luaduu. Vieljärven čupul net ollah piduličat, kui veneh rouno. Kondupohjan da vienankarjalazil šipainiekat ollah pyöryžät da niidy sanotah kalitoikse. Puadenen čupun erähis kylis luajitah kolkahistu kalittuaviizi libo ebämbi kolkua.

Kalittu kyzyy kaheksuasanotah karjalazet. Se merkiččöy, ku näppipiiraidu, šipainiekkua (kalittua) pastajes pidäy olla kaheksa luaduu ainehtu: jauho, vezi, hapainmaido, suolu, maido, kannates da syväimeksekartohkua, talkunua libo suurimua.
Enne šipainiekkua pastajes tahtahah pandih rugehistu jauhuo da pastettih niilöi päčin pohjal. Nygöi, ku pastetah proutivoloil, tahtahah pannah nižujauhuo. Piiruat roitah valgiembat da pehmiembät.
Myö šipainiekkua pastajes konzugo panemmo tahtastu sevoittajes vetty da rieskua maiduo, konzu hapainmaiduo, konzugo kefiirua. Yhtelläh kefiiran pannes mustakkua, ku tahtas roihes sitkei da kuoret enämbäl tartutah ajeltes.
Tahtahah myö panemmo vaigu nižustu jauhuo, rugehistu ližiämmö stolal tahtastu sevoittajes da kuorii ajeltes.
Ga allammo vai ihan allus.
Otammo taiginan. Taiginakse sanottih ennevahnas puuhistu pyöryžiä ast’ettu, kunne sevoitettih tahtas. Meil nygöi enämbäl hovus ollah mal’l’atraudahizet da plasmassujuvvat. Valammo juodazeh puoli litrua maiduo, panemmö puoli luzikkastu suolua, jäičän da ližiämmö jauhuo. Härkimel (pedäjän oksas luajittu puuhine tahtahan sevoitettavu, kuduas ollah šorpat) sevoitammo hyvin, ku ei olis kurkoidu. Konzu tatvas jo ei ole notkei, kalduammo sen stolale da nygöi vaste ližiämmö rugehistu jauhuo. Konzu tahtas jo ei rubie stolah tartumah, luajimmo sit piduličan vual’uškan da sit javommo se veičel pienembikse palazikse. Min suurus roitah net palazet, sen suurus roitah šipainiekoin kuoret.
Kämmenien keskes libo kämmenel stolua vaste pyöritämmö nenii palazii. Se pidäy luadie čopakosti, eiga šipainiekoin kuoret roitah tuhmat.
Otammo värtinäzen (hyvä, ku se olis kebjei da ei sangei).
Nygöi rubiemmo ajelemah. Minun buabo muga ruttoh ajeli: ajelou värtinäzel, sit hurual käil pyörähyttäy kuoren da tuaste ajelou. Jo vahnu oli, ga muga ruttoh ajeli, myö muga emmo voinnuh.
Kuoret ku ajeltah, sit pannah toine toizen piäle. Da vie pidäy panna joga uuzi vähästy lähembä endisty, sit vähembän tartutah toine toizeh. Da vie pidäy mustua keskeh jauhuo ripoittua, ku ei tartuttas.
Jo ennepäi on syväimekse pandu kiehumah kartohkua (ku roitah kartohkupiiruat), talkunua sevoitettu maidoh (ku roitah talkunpiiruat) libo brossua kiehumah (sit syöttö brossupiiruadu). Konzu kartohkat kiehutah, survommo net, ližiämmö, ku pidänöy suolua, jäičän, maiduo da luajimmo notkiembakse, ku hyvin olis oijendua piirualoile. Kiehunuoh brossah panemmo voidu, suolua, zuaharipeskuu da maiduo. Talkunah panemmo suolua da zuaharipeskuu da voidu mavukse. Nygöi anukselazet vie luajitah ruahton kel šipaineikkua, ga myö muga emmo rua.
Konzu kuoret on ajeltu, voibi panna syväimet.
Otetah kuori edeh, keskel luzikal oijendetah syväimet, randazis pidäy jättiä varua. Kartohkoin da brossukuašan oijendajes voibi luzikkaine kastua maidoh, sit ei syväimet muga luzikkah tartuta da parembi roih oijendua.
Sit rubiemmo yhtistämäh. Kengo yhtistäy yhtel ezisormel, hurual da oigiel käil. Kengo kahtel sormelpeigoil da ezisormel. Reunat, kuduat jiädih syväimettäh nenil sormil rounoku näpistät, piiruas rounoku morfaine rodieu. Piiruat sit pannah pyhävoil voijettuloile proutivoloile.
Sit voijettu voibi luadie. Panna yhteh jäiččy, kannatestu da sevoittua. Sidä voijettu oijendua piirualoin piäle. Konzu kai piiruat on voijettu, panemmo net päččih.
Se, tiettäväine, on ennepäi lämmitetty. Myö panemmo sen lämmäh, konzu tahtastu rubiemmo luadimah. Päččii ken mil hallol lämmittäy. Myö panemmo koivuhalguo, huabua dai havupuudu. Toiči, konzu päčči jo lämbii, ga piiruat hätkestyttih, ku net hyvin pastuttas, voibi jättiä rehendysty päčin suuh (palajat hiilet räketyksekse).
Ku piiruat päččih čökkiät, päčin suu pidäy salvata da vuottua, kuni ei rubie siepäi piirualoin duuhu lähtemäh. Välis voibi päččii availta da kaččuo, eigo pastuttu. Ga älgiä puaksuh availkua, eiga räkki lähtöy da piiruat jiäjäh puolelleh ruohkat.
Konzu piiruat hyvin pastutah (piälpäi ruskotah da pohju pastuu), voibi net ottua päčispäi. Valmehekse juodazeh sulatakkua argivoidu da voijelkua piiruat čuras da toizes. Erähät voijeltah vaigu piälpäi, erähät suvaijah voijettomii piirualoi, ga meijän mieles hyvin voijetut piiruat ollah äijiä magiembat.
Kartohkupiiruat ollah hyvät hiilavalleh, brossu da talkunpiiruat vilustetunnugi ollah magiet.
Kalittu-šipainiekku-näppipiirai on sit puoles hyvä piirai, ku sen syödyy olet kylläine: vaččah puuttuu leibähisty da vie syväindykuaššua libo kartohkua.
Šipainiekkua karjalazet pastettih puaksuh. Tiijämmö vai, ku ei pastettu Äijäksepäiviä (hälyy oli vikse äijy), eigo niilöi pasteta muahpannes libo mustajazih.