Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Oma kul’tuuru on kaikis kallehin

Corpus: New-writing language

New written Livvic, Journalistic texts

Source: Ol’ga Dubitskaja, Oma mua. № 22, (2017), p. 2

Oma kul’tuuru on kaikis kallehin
(Livvi)

Petroskois, 6. kezäkuudu piettih vuoronmugaine Konsul’tatiivizen nevvoston istundo, kuduas yhteiskunnallizet liitot saneltih omis projektois.

Istundos piettih viijen projektan prezentatsii, niilöih suadih varua vuvvennu 2017. Tänävuon valdivon kannatustu suadih 17 projektua.
Nikolai Os’kin, “Yhteiskunnallizien laitoksien karjalazen resursukeskuksenpiämies saneli omas projektas “Yhtehine muailmu: rahvahienvälizien kosketuksien kannatus Karjalan tazavallas”. Projektan piätavoittehennu on migrantoin sotsiualu-kul’tuurine harjavuttamine. Sen hantuzis piettih Kolme randua -nuorižon ekofestivuali, Jousnen järved -pajojoukon konsertu da festivuali “Minun huavehen linnuyhtes Art-šat’or -laitoksenke. Terväh Kalevalas avavuu jo kahtestostu Rahvahienvälizen ruavon keskus. Projektu sai grantan 190 tuhattu rubl’ua.
Gennadii Lukin, Nuorus vägi -liiton johtai, sanoi projektas “Alovehienväline festivuali. Karjalazet miehien kižat”. Projektan tavoittehinnu on kuhkuttua miehii etnokul’tuurizeh toimindah, tuttavuttua migrantoi Karjalan histourieh da kul’tuurah, sego tervehen eländytavan kuhkutus. Festivualin hantuzis, kuduadu ruvetah pidämäh Nuožarves, on teatralizuittu ozutelmu, sih nähte, kui ennevahnas kaimattih meččäh da kalah mennes. Projektan kannatus b’udžietaspäi on läs 170 tuhattu rubl’ua.
Omas projektas kerdoi Farida Fadejeva, Tatuaroin kul’tuuran Čulpan-liiton nevvoston johtai. Čulpan-liiton projektan nimi on “Kanzallizien ruuttien korokeh. Kirjavat mualat”. Projektan tavoittehennu on tatuaroin kul’tuuran da histourien tutkindu kanzallisruutan avul, sego nuorižon ižänmuansuvaiččemizen kazvattamine.
Ruuttu on tärgei atribuuttu. Sen avul suau sanuo äijyongo inehmine miehel, eläygo häi bohatas vai köyhäs perehes, sanou Farida Fadejeva.
Projektan hantuzis Petroskoin školis piettih “Ystävyön urokkoi”. Heinykuus rodieu Etnokorokeh. Tarkista iččie -tiedokilbu, elokuus Petroskois ruvetah pidämäh Sabantui-pruazniekkua, ligakuusseminuarua. Vuvvekse 2018 ruvetah luadimah kalenduarua tatuaroin kanzallizien ruuttienke.
Meijän juuret, meijän jället -projektas saneli Karjalan rahvahan liiton piälikkö Natalja Vorobei. Tämän projektan hantuzis b’udžietaspäi suaduloil den’goil – 170 tuhandeh rubl’uapiettih vuoronmugazet karjalan kielen kursit, piettih niilöin salbajazet Karjalan Kielen Kois, luajittih tovestukset da pienet lahjatkirjuttimet diktantan logotipanke. Paiči sidä jullattih Karjalan kieli viijes minuutas -kirjazen kolmas painos. Vuvven 2017 projektan avul oli perustettu Kajahuš-folklouru-etnogruafine ansambli, pajattajih niškoi ostettih jouhikko da miespajattajile ostetah suappuat.
Vepsäläzien projektas kerdoi Vepsän kul’tursebr -liittoh kuului Larisa Čirkova. Tämän projektan avul on luajittu Vepsän kielen videourokat (kaikkiedah on 300 diskua). CDdiskat nämmien urokoinke juattih kirjastoloih, kul’tuurutaloloih, kaikkih školih, kudualois opastetah vepsän kieldy.
Nygöi myö kirjutammo käzikirjutustu, ečimmö akt’ouroi da uuttu sjomkukohtua uuzih urokkoih niškoi, sanou Larisa Čirkova.