Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Karjala on täyttän 97 vuotta

Corpus: New-writing language

New written karelian, Journalistic texts

Source: Uljana Tikkanen, Oma mua. № 22, (2017), p. 4

Karjala on täyttän 97 vuotta
(Karelian Proper)

Karjalan tašavallan vuotispäivän juhlatapahtumat piettih Aunukšešša.

Tašavalta šai alkuh Karjalan työkanšan kommunista, kumpani peruššettih kanšankomissarien neuvošton ašetukšella juuri 8. kešäkuuta 1920 vuotena.
Ennein Karjalan tašavallan juhlapäivyä järješšettih vuosittain Petroskoissa. Vuuvvešta 2013 lähtien šitä ruvettih pitämäh vuorotel’l’ein eri puolilla KarjaluaPriäžäššä, Kontupohjašša, Sortavalašša ta Koštamuksešša. Tänä vuotena Karjalan vuotispäivän tärkeimmät juhlatapahtumat piettih Aunukšešša 10. kešäkuuta. Juhlašša Karjalan johtaja ilmotti, jotta 98. Karjalan šyntymäpäivyä juhlitah Belomorskissa.
Hyvä ta lämmin šiä tuli šuurekši lahjakši Aunukšen eläjillä ta vierahilla. Koko päivä paisto päiväni. Juhla alko jumalanliturgijašta ta malitušta, mi piettih Smolenskin Jumalanmuamon oprasan kiriköššä. Še on vanhin kiveštä rakennettu kirikkö Karjalašša ta šeisou Aunukšen kaunehimmašša paikašša Mariam-šuarella.
Kaikki pruasniekkatapahtumat oli juattu kahteh ošah. Šuurella lavalla piettih konsertti, min ohjelmašša oli virallisie onnitteluja, teatteri- ta taiteilijaryhmien šekä paikallisien laulu- ta tanšširyhmien esitykšie.
Pruasniekan aikana Aunukšen kavuilla toimi erilaisie näyttelyjä, piettih urheilu- ta ammattitaitokilpailuja, muasteri-oppia, festivalija ta konserttija. Juhlan vierahilla kerrottih Karjalan kaupunkien ta piirien istorijašta, tuotantoteollisuošta, matkailušta, merkittävistä ihmisistä ta niijen šuavutukšista.

KARJALAN NUORUŠ
Karjalan tašavallan päivän puittehissa piettih šuomelaisugrilaisen nuorison Karjalan nuorus -festivali.

Festivali kešti koko kevyän ajan. Šen rajoissa oli järješšetty muutama kilpailu. Yksi niistä oli kielikilpailu, kumpasešša nuoret ihmiset näytettih omie karjalan, šuomen tahi vepšän kielen tietoja. Kilpailun voittajat palkittih Karjalan päivänä.
Miušta, kilpailu oli helppo. Šiinä oli kyšymykšie istorijašta, kyykkäpelistä, karjalaisešta perintehelliseštä ruuvvašta ta šamoin tehtävie karjalan kieleštä. Oli vain yksi vaikeuššananlaškujen šelittämini. Piti käyvä kirjaštošša ta tutkie šananlaškušanakirjua, jotta šuaha šuorittua tuo tehtävä, kerto Irina Zaitseva. Hiän piäsi kilpailun voittajaksi varšinaiskarjalan kielikilpailun osašša.
Voin šanuo, jotta meijän karjalan kielen tietäjät näytettih ylen hyvät kielinerot. Šekä vienankarjalaiset, jotta livvinkarjalaiset voittajat šuatih korkiet arvošanat. Tämä kilpailu oli tarkotettu juuri nuorilla, heijän piti ajatella, lukie kirjoja, jotta šuorittua tehtävie oikein, šelitti yksi kielikilpailun järještäjistä Natalja Sinitskaja.
Kielikilpailun lisäkši oli järješšetty videokilpailu. Nyt on äijän mahollisukšie kuvata ta šillä tavalla šäilyttyä Karjalan tapahtumie, karjalaisie ihmisiešitä, mitä muutoman kymmenen vuuvven piäštä elämäššä et enyä niä. Šemmoni tehtävä oli annettu videokilpailun ošallistujilla. Kilpailun parahiksi valittih Jaroslava Burmistrovan Koštamukšešta kertova video, Ksenija Silčenkon toimittama ta Konstantin Molostovkin kuvuama “Mariam šuarita Anastasija Nazarovan video Karjalan koivu -kuorošta. Kaikki videot šuau nähä Aunukšen kanšallisen kirjašton nettišivulla.
Festivalin šeuruavana tärkienä tehtävänä oli näyttyä karjalaista perintehellistä kulttuurie. Yli kymmenen nuorison tanššita lauluryhmyä kävi Karjalan kylissä esittämäššä konserttiohjelmie. Näin nuoret artistat tutuššettih paikalliseläjie omah toimintah ta šamoin tutuššutih toini toiseh ta šuatih uutta kokemušta. Karjalan päivänä nämä ryhmät, kuin ammattilaiset, šamoin ni vašta peruššetut, näytettih omie taitojah.
Festivalin tulokšista kyšelin Aunukšen karjalaiset -kanšalaisjärještön johtajalta Vladimir Lukinilta. Mitä mieltä hiän on Karjalan nuorista ihmisistä, onko tulovaisuš karjalan kielellä?
Mie voin šanuo, jotta on, vain pitäy enemmän ruatua Karjalan šuomelais-ugrilaisien nuorien kera, šilloin meijän kieli ta kulttuuri jiäy eloh.

JUHLALLISEN AUNUKŠEN KATUJA MYÖTEN
Karjalan tašavallan päivänä oli mukava kävellä katuja pitin.
Oli äijän kačottavua. Puušta luajitut paččahat: kontiet, tarinojen hahmot, skammitkaikki tämä luajittih puumuasterit männyštä. Ruatoh mäni koko netäli. Heijän vaštapiätä pelatah kyykkyä, ilman tätä pelie ei pietä yhtänä pruasniekkua. Kentällä on mukava vieraš, pitkä valkie parta ta ruškie puku. Iče Joulupukki korvatunturista vieraili Karjalašša. Aunukšen Pakkaine kučču hänet pruasniekkah. Joulupukilla näytettih kaupunkie ta šen nähtävykšie ta hiän yritti pelata kyykkyä.
Aunukšen livviläisien musejo niise valmisti vierahilla lahjan. Šen näyttelyšalissa on uuši näyttely. Šiinä šuau nähä Kalevala-eepossan šankarija, kreikkalaisien mifologian jumalie, tunnettuja kirjailijie ta kaikki tämä on luajittu koivun tuohešta. Kokoelmašša on yli šata pientä pačašta. Muasterin nimi on tuttu Karjalašša ta šen ulkopuolella. Juri L’ubimtsevVitelen kylän tuohimuasteri. Hiän ei näytä iččie eikä tykkyä mainintoja ičeštäh. Hänen näkö kaikissa valokuvissa on peitetty tuohikepillä tahi tuohihatulla. Juri L’ubimtsevin näyttely on auki šyyškuun loppuh šuaten.
Šemmosena jiäy muistoh Karjalan tašavallan 97. vuotispäivä.