Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Kaiken pertin hyppeilöy da čuppuzeh kykistyy

Corpus: New-writing language

New written Livvic, Journalistic texts

Source: Tamara Sidorova, Oma mua. № 23, (2017), p. 10

Kaiken pertin hyppeilöy da čuppuzeh kykistyy
(Livvi)

Kaikil rahvahil ammuzis aijois on ennustustu da tiedovuo, kui kiännyttiä oza omah iččeh ezin. Moizel tavallizel kodivešil kui vastu, on suuri merkičys sit ruavos.

Enne uskottih, ku vastu ainos pidäy panna varzi alah päi, sit koin eläjät roitah elokkahat da ni mi pahus heih ei tartu.
Paiči sidä uskottih, ku ei sua pyhkie pölylöi kynnykses piäliči, eiga niilöin myödäh koispäi hävitäh dengatgi. Eigo sua pyhkie lattieloi vastal päivän laskun jälles, eiga voibi voimattuo. Ubiuvvikkahal vastal pyhkittih pienii lapsii, ku net muattas suremata, a ku vähäzel iškie vastal kynnyksel virujua lastu, sit se rodieu sanankuulii. Miehele menendän ijäs olijat neidizet hypättih yheksä kerdua vastas piäliči lemmen nostokse da brihoin muanituksekse. Ei suannuh nikelle vierahale andua pyhkie vastal lattieloi omas kois, eiga oza kiändyy sellin. Uudeh kodih elämäh muuttajes vahnu vastu otettih kerale. Nikonzu ei sua pyhkie lattieloi vastal, ku kentahto kodiperehes on matkas. A ku tahtonetto ilmazekse igiä karkoittua ristikanzu omas koispäi iäres, pyhkikkiä vai hänen lähtiettyy late vastal omien jalloin keskes.

Voibi oza “varrastua

Enne vahnas uskottih, ku ei sua pyhkie vastal vierastu pihua, eiga voibi varrastua heijän oza da lykky.
Nygyaigazetgi “tiedovoiččijattoči pyhkitäh lattieloi elokkahien da ozakkahien susiedoin veriälöin ies, ičessäh sanotah “teijän ozan, teijän elot ičele otan”, pölylöi da ligoi ei lykätä iäres vai kannetah omah kodih, kunne net “yövytäh”. Sen vuoh hyö rounoku “varrastetahtoizien oza da lykky.
Toiči ruatah vastukavai, pyhkitäh lattieloi omas kynnyksespäi vierahah da sanotah: “Ottakkua minun ozattomuot da voimattomuot”. Ku lienne löydänettö oman kynnyksen ies toppua da ligua, älgiä ottakkua niidy pal’l’ahil käzil. Da vältämättäh poltakkua net sanojen “kuspäi tulitto, sinne mengiägilibo “mene sinne, ken sen ruadoi”.

Voibi oza kiännyttiä

Ku ollou teil vähä dengua libo ozattomuot peräh kävelläh, täsgi vastu auttau.
Ostakkua vai uuzi vastu alakuun aigah da pyhkikkiä kai omat pertit. Algua pidäy kaikis loittovimas čupus lugijen: “Nämmien toppien lähtiettyy anna minun ozattomuot da hiät lähtietäh”. Kai pyhkityt sinäpiän vietäh iäres da poltetah, vastu lykätäh tiešuarale da mennäh kodih tuaksepäi kiändymätä. Sendäh, ku nähnettö lykätyn vastan, nikonzu älgiä kosketakkua sidä, älgiägo polgiekkua sit piäliči.

Vastutiedovus

Dengoin ližänemizekse voitto ostua uuzi vastu da siduo se vihandal lentazel.
Kaikkien pertilöin čuppuloih lykikkiä dengua, anna net virutah yön aijan, sit pyhkikkiä net vastal lugijen: “Dengazet keriän, elokkahuttu toivon, kuldua da hobjua, eluo rodien tobju.” Sit dengazet pangua bankah, salvakkua da kabrastakkua loitomba. Dengazii siepäi ottua ei sua, se on “muanitusdengoih nähte.
Hos i ollou teil kois nygyaigaine movvakas pölynimuri, yksikai ostakkua vastučomenduksekse da kenbo tiedäytiedovuoksegi. Uksen pieles se pannah varzi alahpäi, ku nimittuine pahus ei piäzis kodih, keitändypertiselokse da bohatuksekse samah luaduh.