Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Lähti senčoih, meni Žil’čoih

Corpus: New-writing language

New written Livvic, Journalistic texts

Source: Ol’ga Ogneva, Oma mua. № 24, (2017), p. 7

Lähti senčoih, meni Žil’čoih
(Livvi)

Täl kerdua kiännämmö aižat Anuksen čupule da opimmo sellittiä Žil’čoin kylän nimen.
Tämä pienehkö liygiläine kyläine on Anuksen lähäl. Hos kylä ei ole suuri, ga sen nimi on sluavakas. Se on puuttunuh karjalazeh sananpolvehgi. Konzu kentahto lähtöy kunnegi da hätkestyy, ga sanotah: lähti senčoih, meni Žil’čoih. Ken da kus toimitti sanuo täh luaduh enzimästy kerdua en tiijä, ga iče olen kuulluh tämän sanondan Anuksen čupule kävves.
Mis on lähtenyh Žil’čoin nimi, opimmo piästä perile yhtes nimistöntutkijoinke da kyläläzienke.
Žil’čoin hieruine on Piiterin juaman bokas samannimizen Žil’čoin järven rannal. Konzu ajat Petroskoilpäi Piiterih, ga se jiäy bokkah hurual puolel. Suures juamas Žil’čoih on vai kilometrine matkua. Elos hieruzes on ylen hil’l’ueigo lehmänkello kalkata, eigo hebo hirnakoiče. Enimih kodiloih rahvas tullah vai kezäkse. Lidija Mihailovna Isajeva on Žil’čoin vahnimii eläjii. Inehmine on elänyh tiä kogo ijän.
Ennepäi oli vai 19 taloidu, a nygöi on enämbi. Toine agju kai uuzi on srojittu, a tälle agjal kolme kodii liženi. Tämän koin tilal oli toine kodi kaksikerroksine, ga se otettih iäre, a sit myö strojimmokseh täh. Äijiä rahvastu jo ei ole, endizii rahvahii. Elettih, mualoi ruattih. Minun tuatto oli kengienombelii. A muite kolhozniekat elettih, kaikin rahvas kolhozas ruattih, mustelou Lidija Mihailovna.
Žil’čoi on olluh liygiläine hieru. Omat pruazniekat tiä oldih Valasinpäivy tuhukuun 24. päivänny da Pedrunpäivy heinykuun 12. päivänny. Vie Mihailan päivy 21. kylmykuudu. Rahvastu lähikylispäi kävyy äijy pruazniekoin aigua. Enne riel ajettih kerras saruale.
Kylän eri agjoil ollah omat nimetgi.
Tämä oli Pavluškan agju. Sit nečie toizes n’okas oli Pešin agju järvele mennes. I toine oli Kostin agju. Kolme agjua oli kirruttih. Pavluškan oldih Isajevat kai täl puolel, a sie Pešin agjal oldih Prokopjevat. Pešin taloit da Fed’kan da Samsoin oldih, sanelou Lidija Mihailovna.
Kyläl on aiga pitky perindö täl mual. Sen nimi puutui karjalazeh sanondah. Konzu pagin on viärysilmyristikanzas, sanotah: yksi silmy kaččou Stroiččah, toine Žil’čoih. Tämä sanondu on onnuako roinnuh Nurmoilan ymbäristös. Sildy gu Nurmoilaspäi yksi tie lähtöy Žil’čoihpäi da siepäi Kotkatjärvele, da toine matkuau Sändämäle, kus ennevahnas oli Stroičan manasteri, sanou paikannimistöntutkii, filolougientiijon doktoru Irma Mullonen.
Mibo vois olla Žil’čoi, paikallizet eläjät ei voija sanuo. Tamara Krapivnitskaja oppi arvata, ga loppussah ei voinnuh:
Myö lapset iče duumaičimmo: Zil’čoi on elaigu, Žizn’.
Pideli kyläl andua moine nimiŽizneradostnaja. Mikse on pandu Novinkakse. Žil’čoi karjalakse. Emmo tiijä niken. Minä opin mamil kyzyö, mama oli Tuulokselpäi. Tata on tiäpäi omas hieruspäi. Ei niken tiijä.
Himoittas tiijustua, kuspäi lähti tämä sana Žil’čoi, Novinka.
Žil’čoi ei ole ylen vahnu kylä. Sen ven’ankieline nimi Novinka täh kieleh on uuzi kylä. Žil’čoidu ei ole vahnois 1500-vuozien verokirjois, ga kylän nimi löydyy vahnois 1700-vuoziluvun kartois. Sie kyliä mainitah nimel Novinka libo Novožil. Tämä vihjuau sih, midä alguperiä nimi vois olla.
Kylän nimen pohjannu on ristikanzan nimi. Se on yksiozaine, kui äijät muut ristikanzan nimis roinnuot kylien nimet. Nimen lopus on -oi-suffiksu. Segi vihjuau ristikanzan nimeh, sanou Irma Mullonen.
Lähiymbäristös on moni samantabastu kylännimie. Zil’čoijärven vasturannal on Kekšoi. Vikse tämän kylän enzimäzel eläjäl oli suuri maha. Ristikanzan liigunimes on lähtenyh N’uon’an kylän nimi. Se vihjuau ristikanzah, kudai häilyy astujes. Žil’čoi-nimes on vie yksi merki, kudai ozuttau, gu kylän nimi on roinnuh ristikanzan nimes. Nimistöntutkijan Irma Mullozen mieles Žil’čoi on ven’an kielespäi tulluh ristikanzan nimi:
Tämä on tämä č, kudai on enne suffiksua.
Ončoi, Mačoi, Ančoi ollah karjalazet miehiennimet. Heijän kel yhtes joukos vois olla Žil’čoigi. Vikse ven’ankieline Novožil-sana karjalan kieles muutui Žil’čoikse. Žil’čoi on uuzi eläi, kudai perusti tämän kylän. Ližäkse voimmo mainita, ku tämä sana algavuu ž-kirjaimel. Kai ž-alguzet sanat karjalan kielen livvin piämurdehes on otettu ven’an kielespäi.