Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Tozisuarnu

Tozisuarnu

Livvi
New written Livvic

Kuunnelkua vai

, kui

baba

meile

saneli

:
– Kačahtuattokseh lapset

ymbäri

, midä

työ

näittö

? Kumman

mua

on

keski

muailmal

. Čomat

, koskemattomat

mečät

, syvät

puhtahat

järvet

, valgiet

da

mustat

lammit, suuret

, gu

meret

, suot

, tävvet

guarbaluo. Mečäs

on

äijy

linduu

, meččyelättii

. Sie

voit

nähtä

kui

jänöi

juoksou

pagoh

, da

ni

jällele

ei

kačo

. Kui

oravat

hypitäh

oksalpäi

oksale

da

käbälis

käbyy

kannetah

omih

kololoih

. Kuuzikos

pidäy

olla

varatessah, eiga

ilves

huolemattomuttu

tartuu

niškah

. A

ollou

kudžoimätäs

töngitty

, sit

älä

huaka

, leveiočču

on

lähäl

. Meččiä

, yhtelläh

, varata

ei

pie

. Se

syöttäy

dai

lämmittäy

rahvastu

. Kačos

, mi

on

must’oidu

, buolua

, gribua

da

siendy

. Parahat

syömizet

! Huomei

teile

tönčöidy panen

päččih

, käzil

syöttö

, etto

ni

luzikkua

hiero

, moine

on

magei

. A

gu

tuattas tuonnou

jänöin

, sit

veresty

lihua

pruazniekakse

kylläl

! Mečäs

kaiken

ijän

suajah

mužikat

hallot

, parret

koin

rakendamizeh. Vahnois

ravielois

pedäjis

luajitah

päretty

. Sit

niis

valmistetah

poimiččuu

, viršii

da

kaikenmostu

tavarua

, mi

pädöy

emändäle

kodiruadolois

. Moine

päre

vie

on

hyvä

virites

. Ku

čökkiät

sen

čikkah, sit

pimies

on

valgei

. A

palau

se

kui

, vai

račkeh

menöy

! Yhtel

aigua

kuunnella

sidä

račkehtu

da

tuhun

ulvondua

, ga

ozutaheze, buito nuori

neidine

itköy

omua

sulhastu

, ynnäigo neniä

räčkähyttäy.
Hyviä

pajuo

da

zuakkunua

sanellah

naizet

, konzu

pitkil

ehtil

näpitetäh villoi

, kezrätäh

da

nieglotah

. Toiči

vačan

ottau

, sinnessäh nagratetah

. A

tuattas ainos

hyviä

nevvou

verkon

kuvotes da

kuatančoin

pohjittajes

. Moizet

ehtät

ollah

ylen

lämmät

, armahat

. Maltetah

rahvas

ruadua

dai

huogavuo

, itkie

dai

nagrua

yhtel

aigua

. A

midäbo

on

tolkuu

čupus

viruo

da

ohkua

, kuolendua

vuottua

, neniä nirpistiä

. Parem on

yhtes

joukos

telmiä

.
Jygei

, kačo

, jygei

on

elos

. Sikse

ruatah

ruadozen, ga

dostalikse

igiä

täydyy

, maltettih

karjalazet

ajatella

ei

vai

ičes

, dai

tulielois polvis

. Joga

kohtastu žiälöittih

da

äbäzöittih

. Lapsethäi tullah

, jatketah

.
Muga

ongi

. Uvvet

da

nuoret

vie

parembakse

luajitah

omua

muadu

, vie

enämbäl

čopotetah

– eletäh

. Kunnivoijah

da

käytetäh

tuattoloin

nevvondua

, suvaijah

omii

juurii

. Kačo

vai

, kalmoit

kabrastetah

, kirikkölöi

da

časounoi

počestitah, toine

toizele

avvutetah

, ollou

hos

svuad’bu

libo

pominkat.
Maltetah

rahvas

eliä

. Moizen

arvon

vai

oma

kumman

muahut voibi

andua

.
Kaččokkua

, vai

, lapsirukat, kuibo toizin

sanuo

, konzu

kala

šl’opettau verkos

, konzu

guarbaluo kahmalol

voit

nostua

poimiččuh

, konzu

gribastu löydyy

, gu

nyblästy! Konzu

sygyzyl

da

keviäl

jiät

čilketäh

toine

toizeh

pienis

aldozis. A

suurel

pakkazel

mittuine

magei

on

maimusuuppu, maidokiiseli

da

baban

pastetut šipainiekat

, da

vie

konzu

net

iče

työ

voijatto

!
A

min

hyviä

mieldy

tuou

kartohkupeldo

– kezän

kuokit

da

kytket

, a

sygyzyl

kaivat

muas

“galoššua”.
A

kezä

! Mi

hyvä

on

eliä

kezäl

! Suvaičettohäi kävvä

kezoile

. Gu

tuletto

niitylpäi

, sie

pin’oit

, puarmat

n’uokitah, da

vie

jälles

heinien

luondua

kaiken

rungan

čokittäy da

čahlou

. Sit

gu

hyppiättö

järveh

, vezi

lämmin

, moine

hyvä

! Ohkatto

, uideletto

! Eigo se

ole

paras

?
A

savvun duuhu

, konzu

istutto

da

pajatatto

tulelluo

, meččyrandazes. Onget

vies

, kala

vai

näykkiy

. Kodihhäi ainos

tuotto

keiton-toizen ahvendu

, parkoidu, toičigi matikku

libo

haugi

ustin

ottau

. Tottuhäi on

– elät

gu

suarnas

!
Talvel

on

vähästy

jygiembi

, ga

yksikai

, silloigi löydyy

äijy

hyviä

. Suksil

da

regyöl

kai

hierun

mäit

pevnuatto, kodih

tuletto

ruskiet

rožat

, märrät

umbipäi

, alazet

gu

jiäpalat käis

. Sendäh nikonzu

etto

olluh

voimattomat

. Vikse

havvottu

hiilavu

maido

, vaste

päčis

otettu

avvuttau

, oma

pastettu

leiby

da

oman

lehmäzen voi

.
Kačos

vai

aigu

menöy

. Tulou

ehty

, da

myös

kuundelemah, midä

vahnembat

taratetah

, toiči

vie

teilegi ruado

löydyy

.
Tämä

elos

, lapsi-rukat, kuuluu

suarnakse

. Tämä

mua

kuuluu

suarnan

muakse

! Kaččokkua

, vardoikkua da

eläkkiä

suarnan

elostu

ilmaine

igä

. Andakkua

syvät

da

lujat

juuret

. Suarnu

sit

ei

loppei, konzu

työ

saneletto

sen

omile

vunukoile

.
Suarnu

tulou

tovekse

, uskokkua

vai

.