Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

“Luadogu luaskau, sinine meri...”

Corpus: New-writing language

New written Livvic, Journalistic texts

Source: Ol’ga Ogneva, Oma mua. № 30, (2017), p. 7

“Luadogu luaskau, sinine meri...”
(Livvi)

Luadoganjärvi on Jevroupan suurin mageivezijärvi. Sen pindu-ala on läs 18 tuhattu nellikkökilometrii. Muinai meri. Karjalazet ilmazen igiä on sanottu sidä merekse. Luadogan luodehrannoilhäi ongi roinnuh karjalaine rahvas. Karjalazet elettih sie jo tuhat vuottu tagaperin. Eigo sit järven nimi olle karjalazien annettu?
Kaikkien suurien vezistölöin nimilöi on sellittiä ylen jygei, sildy gu net ollah ylen vahnat, innun-mannunaigua roinnuot. Moizii on Luadoganjärven nimigi. Luadogua mainitah Novgorodan aigukirjas jo vuvvennu 1228.
Ga yhtelläh ennevahnas täl järvel on olluh muudugi nimie. Nestoran vahnas aigukirjas Luadogu on Nevo, samankandaine kui järvespäi virduaju Neva-jogi. Nevokse järvie mainittih kai 1500-vuoziluvul. Samal aigua oli käytös Luadogu-nimi.
Suomelazet erähiči on kučuttu Luadogua Venenmerekse, se ven’alazien merekse. Skandinuavizis kirjutuksis löydyy vie eräs nimiAldoga da lähäl olijan linnan nimi Aldeigjuborg. Kudaibo järven nimis sit on vahnin, alguperäine?
Tutkijat opitah sellittiä Luadogan nimie jo kolmesadua vuottu. Filolougientiijon doktoru, nimistöntutkii Irma Mullonen tariččou teile uvvemban sellityksen:
Ylen puaksuh nygyzis vezistönimilöis kuvastuu mintahto eländypaikan nimi.
Voibi olla, järvel on olluh vahnu nimi, sit järven rannale rodih eländykohtu, sanommo, kylä libo linnu, da sit aijan mendyy tädä järvie ruvettih nimittämäh eländykohtan mugah. Voibi olla, Luadogan nimen tagua on sama histourii.
Luadoganjärven rannoil on moni linnua da kyliä, niis kuulužin da vahnin on Vahnu Luadogu -linnu, kudai on sijoitunnuhes Luadoganjärven suvirannale, sie, kus Olhavanjogi (Volhov) virduau järveh. Tämä linnu on olluh hyvin tärgei kohtu vahnal vezitiel Skandinuaviespäi Vizantijah. Ven’akse sidä tiedy sanotah “iz var’ag v greki”. Tämä linnu on olluh moine kohtu, kudai vardoičči tädä vezitiedy. Sit on löytty vepsäläzii, muinasven’alazii da skandinuavizii arheolougizii löydölöi jo 700-vuoziluvulpäi. Jo sih aigah Vahnu Luadogu oli kanzoinvälizenny eländykohtannu da linnoituksennu.
Sikse olen ajatelluh: eigo suas arvelta, ku järvi konzulienne on suannuh oman nimen tämän linnan mugah?
Semmite, ku mustanemmo, ku vahnois skandinuavizis kirjutuksis tädä kohtua, tädä linnua nimitetäh Aldeigjuborgakse. Nimen loppuoza on, tiettäväine, -borg, se linnu, linnoitus. Mibo vois olla sen alguozaAldeigju? Täs pidäy kaččuo, kuh kohtua on sijoitunnuhes linnoitus. Se on nostettu moizele kaijale, kudaman luajitah kaksi jogieOlhava (ven’akseVolhov) da Ladožka. Se virduau Olhavajogeh ihan lähäl sen suudu, kus Olhava laskou Luadogah. Ladožka on Olhavan jälgimäine sivujogi, se laskou Olhavah hurual rannal.
Pikkarazen jogikulun nygöine nimi Ladožka on lähtenyh Luadogan linnan nimes. Yhtelläh, Irma Mullozen mieles, voibi olla, linnan skandinuavizes nimesAldeigjuborgon joven alguperäine nimiAldeigju. Mibo tämä Aldeigju on?
Sit voibi nähtä kaksi ozua, jatkau Irma Mullonen. Enzimäine olis Ala- da toine olis d’ogi. Se on vepsäläine muodo nimes jogi. Sit vois kuvastuo joven vahnu vepsäläine nimi Alad’ogi. Tämä olis hyvin ellendettävy nimi. Tämä on toven alajogi, jälgimäine, alahan olii jogi, ku ajatellemmo tädä pitkiä Olhavanjogie. Tämä Alad’ogi on Olhavan alajuoksus olii nimi. Konzu vepsäläine Alad’ogi-nimi tuli muinazien ven’alazien käyttöh, ga ven’an kielen foneetiekan mugah pitkäs sanas paino siirdyi enzimäzes tavus loitombakse, toizele tavule. Tämän periä aijan aloh sanan alguvokali A hävii iäre. Da Alad’oges rodih Lad’ogi. Jällespäi Lad’oges rodih Ladoga. Sih luaduh, kui Jekaterinas suadih ven’akse Katerina.
“Joga pieni jogut mereh andau oman vuitin”, kirjutti erähiči karjalaine runoilii Vladimir Brendojev. Pienen, vähilleh tundemattoman jogikulun vuitti on suurembi suurien vuolahien Volhovan da Svirin vezivuittii. Se andoi Luadogale nimen, kudai tuli kuulužakse ymbäri muailmua.