Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Taivahan taiduo

Corpus: New-writing language

New written Livvic, Journalistic texts

Source: Tamara Saveljeva, Oma mua. № 32, (2017), p. 11

Taivahan taiduo
(Livvi)

Oli vuvven 2002 syvyskuun 8. päivy. Tulimmo kezämökile myöhä. Lämmitimmö kylyn. Vaste puoleh yöh vai se valmistui. syvyskuun aijakse oli lämmin+16Cо da tyyni. Taivas puhtas, syvä, täyzi tiähtii. Pet’a on kylys. Kuulemmo, kirguu ikkoin al: “Tulgua pihale! Rebointulet! Nengostu myö vie nikonzu emmo nähnyh!” Juoksemmo kiirehel pihale. Assol’ talvipal’tolois, L’usa kiärinnyhes od’d’ualah, minul hurstine piäl, Pet’an olgupiälöil vaiku hoikkaine vuarupaikku. Kaikin jälles kylyy märgine tukkineh. Kodvazekse. I min myö näimmö?!
Kumman kummuon! Tozi toven! Taivahan suarnančomevuot pohjanpalokižat! Kogo taivahan tansiloin keskikohtu juuri meijän piän piäl! Kuvuamatoi erilažus: enzimäi valgien sugahat, sit puolirengahat da ku koukut, jälles ku viuhkujat pilvet da ku s-muodozet vyyhtehet vaihtutah joga hetkie muuttujen, sit tuulel särizijöikse valpahanruskieloikse rouzoikse, Kolizeikse aldoilevinneh sinifiolettukullan- da huovačunkarvaine läikkymine kaččojien lauččoinneh näytändykohtan ymbäri, sit leviet valonheittäjät kohti meih, jälgimäi kummallizet pordahatni sanuo maltua ei sua, kui äijy erilastu figurua sytyi da sambui kavahtellen heittelemättäh. Myö olimmo taivahan instal’l’atsien ihan keskes. Se oli muailman kaikkevuksen suuren suurin performansujumalalline kogo taivahale levinnyh unohtamatoi värisimfounii, kudai yhteh palazeh aldoilih da muutui muuttumistu.
Tämän kerran Pohjazen loistehtulet kogonah eroittihes niilöis, kudualoin silmiennägyjinny sih samah kohtah myö ugodimmokseh jälles Rastavan päivii vuozinnu 1992 da 1994. Silloi sežo kogo taivas paloi rebointuliloil, vaigu kaikkiele levii tulenkarvaine varaittavin veribordoleimahtuksineh da figurmuutoksineh. Verenkarvazet oldih lumet, taivas, ilmu, puutkai syväin minul kučistui sanomattomah varavonkobristukseh. Se oli aiga hirvei pahan hälytys. Olimmo tottu vie kodvan varavuksis, ni kirjuttua midätahto mustoh en voinnuhmuga pöllätettih net taivahan fejeriet.
Nygöine taivahan kiža ozuttih vagaval, vessel’al, ei olluh varaittavu yönpimies, se oli ilonpidolline baliettu. oli ihan hil’l’aine, myö ni iänähtiäkseh emmo voinnuh, muga kačoimmo tarkah, ku muga ruttoh kai muutui da taivas buito hurmahutti meidy. Jällečel myö ellendimmö mi hurmai meijät: Muan magnitnoi peldo, kudai ei laske Muan pinnale Päiväzespäi tulijoi energieloi. Enämbän čuassuu myö töllötimmö taivahah, ga ei olluh žiälinengostu et puaksuh näi, linnas ni kerdua, a pilvižät siät ei laskieta Muan pinnale äijii taivahan luomuksii. Myöhembä šelailimmo gaziettoi, kuundelimmo uudiziinikus nimidä, ni nygözes ni enne nähtylöis kahtes.
Vuvvennu 1994 myö jo emmo olluh liijakse pöllästynnyöt kui vuvvennu 1992 da huolitimmo puolijuosten mennä Krasavitsa-järven suvirandah da azetuimmo ku höpsistynnyöt: pohjazen rannan piäl kuvastui suuri Muan yläpuolihahmo, ihan hyvin nägyi sen pimei kuvahaine, a kaikel taivahal rebointulet, vai vie varaittavembat, migu vuvvennu 1992. Mieleh tuli, ku ristikanzu ei vois nengostu sotvorie, a luondo voibivägie täydyy da myö näimmö sen.
Niilöil vuozil amerikanskoit tiähtiniekat nähtih teleskoopoin avul kui Jupiiteran puoleh lähestyi äijy suurensuurdu möhkälehty kosmosaspäi. Vuvvennu 1994 sen pinnale pakui jällekkäi piäle kahtenkymmenen asteroidua, kudamien räjähtyksis Päiväzen seurukundah lennähti lämmiä da erilastu energiedu sen verdu, kuduadu kogonah ni reknata ei suamuga äijy. Vaigu yhten räjähtyksen haudu oli läs Muan diametran suurus, a lämmiä da erilastu energiedy sit piäzi 750 kerdua enämbi, migu kaikis mual kerävynnyzis vodorodubombis vois piästä yhtel aigua, a mostu vaigu nähtyy oli kaksikymmen kaksi. Internetas voibi löydiä kirjutustu sih nähte. A ku net oldanus pakuttu Muan
pinnale, midä olis nygöi meil...
Hyvä ku Jupiiter omal vedoväil puolistau meijän planiettua da lämmyaldo ezmäzikse törmähtih sen piäle.
Juuri niilöin vuozien mail rubei meijän Muangi ilmu lämbenemäh, a vuvves 1995 vuozi vuottu liženöy ylen suurien okeanoin tuulispyörölöin miäry da niilöin vägevys; yhteh palah kuulemmo, mittumua vai kataklizmua ei ole olluh nämmien vuozien aijoil meijän planietal, kai vakkikataklizmua oli, kudamii niken ni vuottua ei ozannuh. Eigo ehki hirmuzen pöllättävät rebointulet sytytty nengozien kataklizmoin iel, kui jälles suurii räkkilöi taivas buuristuu enne jyrysiädy? Ylen hyvin. Voibihäi olla, ku net rebointulet vakustettih tulijoi suurii muutoksii Muan pinnal. Himo olis uskuo, eigo vuvven 2002 rebointulet vakustettanus kaikkien muutoksien vagavundua.